Kasvatustieteiden yksikköön on perustettu uusi opiskelijavetoinen yksikkölehti, jonka alta Mentorin hallitus päätti antaa tämän blogin väistyä. Viisi vuotta hyvin palvellut blogimme vetäytyy siis eläkkeelle, mutta lehden perinteinen nimi jatkaa eloaan uuden yksikkölehden kannessa. Päätimme hyödyntää blogin sivuja vielä kerran ja esitellä lyhyesti ainejärjestöhallituksen tehtäviä. Tulevaisuudessa tämän blogin tarkoitusta tulee siis täyttämään sekä yksikkölehti, mutta myös uudistusta kaipaavat Mentorin nettisivut. Se, kuinka tämä käytännössä toteutuu, onkin sitten tulevaisuuden aktiiveista kiinni.
Laiva ja soutajat vaihtuvat, mutta matka ei suinkaan pääty!
Hyvää syksyä kaikille!
Terveisin,
Janne Mikkola ja Ulla-Mari Kuusinen, lehtivastaavat 2012
Panopticon on Mentor RY:n verkkolehti, johon päivitetään kirjoituksia muutaman kerran vuodessa. Panopticon ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1999. Idea lehteen lähti siitä, että haluttiin Mentorin nettisivuja laajempi kanava jakaa ajatuksia ja kuvata toimintaamme. Siitä lähtien Panopticon on hiljalleen muokkaantunut oman näköisekseen ja tässä suuri rooli on vuosittain sen vastaaviksi nimitetyillä henkilöillä. Panopticon on julkaistu vuodesta 2007 blogin muodossa.
Hallituksen vastuutehtävät
Vuosi lähenee loppuaan ja sen myötä saapuu myös Mentorin syyskokous, jossa on aika valita tulevan vuoden hallitusjäsenet ja vastaavat. Koska useammallekkin ainejärjestötoiminnasta kiinnostuneelle saataa kuitenkin olla enemmän tai vähemmän hämäränpeitossa, että mitä siellä hallituksessa oikein tehdään, päätimme nykyisen hallituksen kesken laatia vapaamuotoiset kuvaukset omista vastuualueistamme, jotka voi lukea alta.
Puheenjohtaja
Mentor
ry:n puheenjohtajuus on mukava yhdistelmä edunvalvontaa,
edustamista, organisointia ja yhdessä tekemisen johtamista.
:)
Puheenjohtaja on kuin ainejärjestön keulakuva, joka pyrkii luotsaamaan ainejärjestön toimintaa hallitusta johtamalla kohti jäsenistön kaipaamaa suuntaa. Hänellä on yhdistyksen nimenkirjoitus ja tilinkäyttöoikeus, ja monet "viralliset" asiat menevätkin hänen kauttaan. Puheenjohtajan tehtävänä on kutsua hallituksen ja yhdistyksen kokoukset koolle, laatia esityslistat ja johtaa kokouksia. Puheenjohtaja on myös koko hallituksen tavoin vastuussa ainejärjestön taloudesta ja toiminnasta, ja hänen tehtävänkuvaansa kuuluukin johtaa ennen vuoden loppua talousarvion ja toimintasuunnitelman tekemistä seuraavalle kaudelle, sekä osallistua toimintakertomuksen ja rahastonhoitajan kanssa kuluneen kauden tilinpäätöksen laadintaan.
Puheenjohtaja edustaa lisäksi ainejärjestöä monesti erilaisissa tapaamisissa ja kokouksissa, tiedottaa jäseniä monenlaisista asioista sekä katsoo hallituksen ja ainejärjestön toimintaa kokonaisuuden näkökulmasta. Rooli on yhdistelmä monenlaista puuhaamista ja organisointia yhteisen hyvän puolesta. Puheenjohtajan onkin tärkeä pitää yllä suhteita henkilökuntaan ja olla kattavasti perillä opiskelijoiden edunvalvonnasta. Puheenjohtajuus kaikkiaan on erinomaista johtamiskokemusta ja mahtava keino tutustua upeisiin tyyppeihin - niin Mentorin kuin muidenkin ainejärjestöjen ja kaupunkien riveistä.
Puheenjohtaja on kuin ainejärjestön keulakuva, joka pyrkii luotsaamaan ainejärjestön toimintaa hallitusta johtamalla kohti jäsenistön kaipaamaa suuntaa. Hänellä on yhdistyksen nimenkirjoitus ja tilinkäyttöoikeus, ja monet "viralliset" asiat menevätkin hänen kauttaan. Puheenjohtajan tehtävänä on kutsua hallituksen ja yhdistyksen kokoukset koolle, laatia esityslistat ja johtaa kokouksia. Puheenjohtaja on myös koko hallituksen tavoin vastuussa ainejärjestön taloudesta ja toiminnasta, ja hänen tehtävänkuvaansa kuuluukin johtaa ennen vuoden loppua talousarvion ja toimintasuunnitelman tekemistä seuraavalle kaudelle, sekä osallistua toimintakertomuksen ja rahastonhoitajan kanssa kuluneen kauden tilinpäätöksen laadintaan.
Puheenjohtaja edustaa lisäksi ainejärjestöä monesti erilaisissa tapaamisissa ja kokouksissa, tiedottaa jäseniä monenlaisista asioista sekä katsoo hallituksen ja ainejärjestön toimintaa kokonaisuuden näkökulmasta. Rooli on yhdistelmä monenlaista puuhaamista ja organisointia yhteisen hyvän puolesta. Puheenjohtajan onkin tärkeä pitää yllä suhteita henkilökuntaan ja olla kattavasti perillä opiskelijoiden edunvalvonnasta. Puheenjohtajuus kaikkiaan on erinomaista johtamiskokemusta ja mahtava keino tutustua upeisiin tyyppeihin - niin Mentorin kuin muidenkin ainejärjestöjen ja kaupunkien riveistä.
-Sanna-Mari
Salonen
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtajan tehtävä on vastuullinen ja tärkeä, sillä hän hoitaa puheenjohtajan hommat tämän estyessä eli tuuraa puheenjohtajaa Mentorin kokouksissa tai muissa kokouksissa/tapaamisissa (esim. Kasvon pj-jaoston kokoukset) sekä mm. käy yhdessä pj:n kanssa Tamyn järjestämissä puheenjohtajatapaamisissa (APN). Näiden lisäksi vpj hoitaa muita eteentulevia asioita ja esim. palautekysely on ollut perinteisesti vpj:n vastuulla.
Varapuheenjohtajan tehtävä on vastuullinen ja tärkeä, sillä hän hoitaa puheenjohtajan hommat tämän estyessä eli tuuraa puheenjohtajaa Mentorin kokouksissa tai muissa kokouksissa/tapaamisissa (esim. Kasvon pj-jaoston kokoukset) sekä mm. käy yhdessä pj:n kanssa Tamyn järjestämissä puheenjohtajatapaamisissa (APN). Näiden lisäksi vpj hoitaa muita eteentulevia asioita ja esim. palautekysely on ollut perinteisesti vpj:n vastuulla.
-Emmi
Yli-Luoma
KoPo-vastaava
Kopo-vastaavana toimiminen on mielenkiintoista hommaa ja pääsee olemaan monessa mukana! Kopo-vastaava siis hoitaa koulutuspoliittisia asioita ja edunvalvontaa sekä välittää näistä tietoa opiskelijoille (mm. kopo-listan kautta). Tehtävän hoitaminen edellyttää koulutuspoliittisten asioiden seuraamista sekä yhteydenpitoa eri toimijoihin, jonka vuoksi on tärkeää käydä esim. Kasvon kopo-jaoston sekä Tamyn kopovaliokunnan kokouksissa.
-Emmi
Yli-Luoma
Sihteeri
Sihteerin
tehtävänä hallituksessa on huolehtia kokouspöytäkirjojen
tuottamisesta. Kokouksissa sihteeri kirjaa ylös käydun keskustelun,
mikä sujuu kätevästi siinä samalla kun osallistuu kokoukseen joka
tapauksessa. Kokousten jälkeen sihteeri kirjoittaa pöytäkirjan
puhtaaksi ja lähettää sen ainejärjestön sähköpostilistalle.
Puhtaaksikirjoittamisessa auttavat vanhat pöytäkirjat, sekä muut
vastaavat, jotka tarkistavat pöytäkirjan sisällön ennen sen
hyväksymistä.
-Janne
Mikkola
Tiedotusvastaava
Tiedotusvastaavan
tehtävä on yllättäen tiedottaa ja työkaluina tähän toimivat
ensisijaisesti sähköiset järjestelmät. Ensinnäkin
tiedotusvastaava välittää ainejärjestön sähköpostilistalle
aj-tiedotus-listan viestejä ajankohtaisista asioista. Näiden
viestien ohella tiedotusvastaava lähettää tietoa Mentorin omista
tapahtumista sekä sähköpostitse, että Facebookissa.
Tiedotusvastaava on niin ikään vastuussa Mentorin ja Mentorin
hallituksen sähköpostilistojen ylläpidosta, eli hän pitää
listaa ajantasalla lisäten ja poistaen sinne henkilöitä. Viestien
lähettämisen lisäksi tiedotusvastaava ylläpitää Mentorin netti-
sekä Facebook sivuja. Ylläpitäminen tarkoittaa käytännössä
sivuilla olevien tietojen päivittämistä ajankohtaisiksi. Nämä
tehtävät opettavat käyttämään muutamia ohjelmia, sekä
käyttöliittymiä, jotka on tarkoitettu yllä olevien asioiden
toteuttamiseen.
-Janne
Mikkola
Rahastonhoitaja
Rahastonhoitajana huolehdin
tilitietojen ajantasaisuuden, maksan laskut ja kokouksiin listaan
menot, tulot ja tilillä olevan sen hetkisen summan. Pidän
kirjanpitoa Tappio- ohjelmaan ja seuraan tilitapahtumia. Tarkistan
aika ajoin, että pysymme budjetissa sekä vastaan vapareiden ja
muiden kysymyksiin budjetista. Rahastonhoitajana teen myös
tilinpäätöksen sekä seuraavan vuoden talousarvion puheenjohtajan
ja muiden apureiden kanssa.
Mentor
Ry: ssä rahastonhoitaja huolehtii myös jäsenlistasta. Eli kerään
jäsenmaksun maksaneiden nimet ja pidän yllä jäsenmäärää.
Rahastonhoitajalla on mahdollisuus osallistua TAMY: n järjestämään
taloudenhoitajan koulutukseen, jonka ensimmäinen 2päiväinen osa on
alkuvuodesta ja nyt loppuvuodesta toinen 2-päiväinen rupeama.
koulutukset ovat hyödyllisiä ja itse osallistuin molempiin.
-Laura Iisakka
Tutorvastaavat
Tuutorvastaavien
työntäyteinen vuosi alkaa alkuvuodesta tuutoritiimin rekrytoinnilla
ja lukuvuoden suunnittelulla yhdessä heidän kanssaan. Vastaavat
toimivat myös yhteistyössä henkilökunnan, Kasvon ja muiden
yksikön ainejärjestöjen tuutorien kanssa. Yhteistyö on ollut tänä
vuonna erityisen tärkeää, sillä yksikkömme on vihdoin päässyt
saman katon alle ja moni asia on hakenut vielä omaa muotoaan uusien
tutkinto-ohjelmien myötä.
Tuutorien
tehtäviin kuuluu suunnitella seuraavan syksyn fuksien opas, mikä
ensi vuodesta alkaen toteutetaan koko yksikön yhteisenä. Uusien
opiskelijoiden tutustumisen yliopistoon, toisiinsa ja
opiskelijayhteisöön on tuutorien olennnaisimpia tehtäviä.
Suurimpia tapahtumia ovat orientoivan viikon vapaa-ajan ohjelma ja
valinnaisaineinfo sekä kasvajaiset. Kevät menee suunnitellessa ja
syksy toteuttaessa suunnitelmia. Vastaavien tehtävänä on pitää
lankoja käsissään, toimia linkkinä henkilökuntaan ja muihin
järjestöihin sekä pitää huolta siitä, että uusille
opiskelijoille annetaan mahdollisuus tukeen ja tutustumiseen.
Parasta
pestissä on ehdottomasti uusiin ihmisiin tutustuminen, niin
tiiviiseen tuutoriporukkaan että uusiin opiskelijoihin. Vapaus
tapahtumia suunniteltaessa on myös mahtavaa, vaikka vanhojen
kaavojen mukaankin voi edetä. Haasteitakin on, mutta niistä
selviää, sillä vastaavana toimitaan parina toisen opiskelijan
kanssa ja tuutorit ovat innokkaita osallistumaan. Tuutorvastaavaksi
voi ryhtyä, vaikka kokemusta tuutorina olemisesta ei olisikaan!
Edelliset vastaavat perehdyttävät tehtävävään, ja auttavia
käsiä löytyy myös tulevan lukuvuoden aikana. Rohkeasti hakemaan
tuutorvastaaviksi ja tuutoreiksi: tämä on opiskelijatoimintaa
parhaimmillaan!
-Ulla-Mari
Kuusinen ja Petra Ruusunen
Ympäristövastaava
Ympäristövastaavan
tehtävä Mentorissa on tiedonvälitys jäsenille sähköpostilistan
kautta. Itse osallistuin myös alkutalvesta opiskelijaedustajana
seminaariin, jossa käsiteltiin, miten kasvatustieteilijöiden
opinnoissa voisi näkyä kestävä kehitys. Ympäristövastaava
voikin tiedonvälityksen lisäksi itse luovasti osallistua kaikkeen
ympäristöön liittyvään toimintaan ja tapahtumiin, ja välittää
niistä tietoa sähköpostilistan tai kokouksien kautta muille
mentorlaisille. Ehdottaisin, että tuleva vastaava osallistuisi
Tamy:n ympäristövaliokunnan kokouksiin, jotka ovat kaikille
avoimia, sillä siellä saa kootusti informaatiota siitä, mitä
yliopiston ympäristösektorilla on meneillään.
-Petra
Ruusunen
Tasa-arvovastaava
Tasa-arvovastaava välittää
akkalistan viestejä Mentorin sähköpostilistalle. Lisäksi
kaudellani toin tasa-arvonäkökulmaa esiin kirjoittamalla
Panopticoniin (käy kurkkaamassa arkistoja!). Tasa-arvo vastaava voi
osallistua kaikkiin tasa-arvoon liittyviin tapahtumiin ja välittää
näkökulmia eteenpäin muille järjestössä. Vastaava huolehtii
siitä, että järjestön toiminnassa otetaan kaikki tasapuolisesti
huomioon, esimerkiksi järjestetään erilaisia tapahtumia
eri-ikäisille sekä otetaan myös vaihto-oppilaat ja
liikuntarajoitteiset huomioon. Ehdotankin, että seuraava
tasa-arvovastaava voisi ottaa vastuualueekseen yhdessä
tuutorvastaavien kanssa järjestää säännöllisesti
aikuisopiskelijoille suunnattuja tapahtumia.
-Petra Ruusunen
Sopo-vastaava
Mentorin
toimintakertomuksen mukaan sosiaalipoliittisen vastaavan eli
sopo-vastaavan ”tehtäviin kuuluu lähinnä sopo-sähköpostilistan
viestien välittäminen sekä vapaaehtoinen osallistuminen
sopo-jaoston tapahtumiin ja kokouksiin.” Perustasolla vastaavuuden
hoitaminen onnistuu siis sopo-listan sähköposteja välittämällä,
vaikka kaikkea muutakin asiaan liittyvää toimintaa saa tietysti
kehitellä. Sopo-vastaavan tehtäväkenttään kuuluu monipuolisesti
opiskelijan toimeentuloon, hyvinvointiin, terveyteen ja asumiseen
liittyvät asiat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
sopo-vastaava seuraa sopo-listaa ja valtakunnallista keskustelua
esimerkiksi opintotukijärjestelmästä, opiskelija-asunnoista ja
mielenterveysasioista sekä välittää tietoa niistä
ainejärjestönsä jäsenille.
-Telma
Rivinoja
Specia-vastaava
Yhteistyö ammattijärjestömme Specian kanssa on tuonut
mukanaan opettavaisen ja hyödyllisen näkökulman työelämään ja
siihen, kuinka omaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa monella tavalla jo
opiskeluaikana. Vastaavuuteni aikana olen ollut mukana järjestämässä
mm. mentorilaisten omaa työelämäpäivää, uusien opiskelijoiden
Specia-infoa sekä reissua aikuiskasvatuksen tutkijatapaamiseen. Olen
myös saanut mahdollisuuden osallistua todella hyödylliseen
ainejärjestökoulutukseen ja koko Suomen Specia-vastaavien yhteiseen
tapaamiseen. Specian työntekijät ovat huippuja ja panostavat paljon
opiskelijayhteistyöhön. Heidän kanssaan ollut todella kiva
suunnitella ja järjestää kaikkia juttuja!
-Riika Oinonen
Liikuntavastaava
Liikuntavastaavana tehtäviini on kuulunut Mentorin
omien liikuntatapahtumien järjestämistä, porukan keräämistä
kokoon yliopiston yhteisiä liikuntatapahtumia (mm. yösählyä)
varten, liikuntaan liittyvää tiedotusta ja palloiluvuoroja
koskevien juttujen hoitamista. Tehtävässä saa hyvän
mahdollisuuden verkostoitua UtaSportin ja muiden ainejärjestöjen
liikuntavastaavien kanssa ja vaikuttaa paljon siihen, mitä
Mentorissa liikunnan saralla tapahtuu!
-Riika Oinonen
Yrityssuhdevastaava
Vaikka olen jo viidennen
vuoden opiskelija, tämä on ollut ensimmäinen hallituskauteni.
Lähdin mukaan, koska halusin tutustua uusiin ihmisiin ja päästä
vaikuttamaan asioihin. Vastuualueenani on yrityssuhteet eli
käytännössä olen ollut vastuussa keväällä Työelämäpäivän
järjestämisestä ja nyt syksyllä yritysvierailusta. Kaikkea ei
kuitenkaan ole tarvinnut tehdä yksin, vaan muilta on saanut aina
hyvin apua. Olen ollut erittäin tyytyväinen siihen, että lähdin
hallitustoimintaan mukaan. Kuluneen vuoden aikana olen saanut uusia
kontakteja työelämään, oppinut organisointitaitoja ja
ennenkaikkea pysynyt kärryillä siitä, mitä Mentorissa ja koko
Yksikössä tapahtuu. Kannattaa siis ehdottomasti liittyä aktiivien
iloiseen joukkoon! Suosittelen hallitutoimintaa myös pidemmälle
edenneille opiskelijoille, erilaisia näkökulmia asioihin tarvitaan
aina!
-Laura Miettinen
KV- vastaava
Kansainvälisyysvastaavana
tehtäviini on kuulunut kansainvälisyyden edistäminen
ainejärjestössämme. Konkreettisimpana tehtävänä on olla
päävastuussa vaihto-oppilaidemme tuutoroinnista – tämä
tarkoittaa käytännössä sitä, että rekrytoin ainejärjestöstämme
kv-tuutorit ja huolehdin, että jokainen kansainvälinen opiskelija
saa heidän kauttaan apua ja tukea saapuessaan Suomeen. Lisäksi
pidän huolen, että yleisesti Mentorin toiminnassa otettaisiin
mahdollisimman paljon huomioon myös kansainväliset opiskelijat.
Järjestämme myös itse erityisiä tapahtumia tuutoreiden ja
vaihto-oppilaiden kesken. Tämä tehtävä on ollut erityisen
antoisa, sillä kv-tuutorointi on järjestetty yhteistyössä
kaikkien Kasvon ainejärjestöjen kanssa. Näin ollen mukavien
vaihtareiden lisäksi on saanut tutustua myös muihin
kasvatustieteilijöihin, jotka ovat kiinnostuneita
kansainvälisyydestä. Kansainvälisyys korostuu jatkossa yhä
enemmän, sillä yksiköt on velvoitettu järjestämään
kansainvälisiä maisteriohjelmia. Sen vuoksi on tärkeää valmistaa
myös ainejärjestön toimintaa siihen suuntaan, että se on oikeasti
kaikille kasvatustieteilijöille avointa riippumatta äidinkielestä
tai kansalaisuudesta.
-Laura Luomaranta
Kulttuurivastaava
Kulttuurivastaavana
tehtäväni on järjestää joka lukukausi vähintään yksi
kulttuuritapahtuma. Keväällä kävimme teatterissa katsomassa Anna
Liisa –musikaalia. Syksyllä nautimme Tampereen omasta
vaihtoehtoiskulttuurista Pispalassa, missä kävimme saunomassa
(Rajaportilla) sekä vierailemassa paikallisella nakkikioskilla ja
pubeissa. Oli niin hauskaa, että tästä voisi tulla ihan joka
syksyinen perinnekin! Kulttuurivastaavan tehtävä on siinä mielessä
helppo, että saa käytännössä mennä paikkoihin/tapahtumiin minne
itse haluaa mennä ja pyytää vain porukkaa mukaan. Ei siis tarvitse
höntyillä käytännön järjestelyjen suhteen suuremmin.
-Laura
Luomaranta
Vapaa-aikavastaava
Vastuumme
vuonna 2012 alkoi 14.2 järjestetyillä ystävänpäiväbileillä
Uudella Domuksella poikkeuksellisessa seurassa: tuttavuutta olivat
tekemässä TLK: lääketieteen opiskelijat sekä
terveystieteiden opiskelijat ainejärjestö Saluksesta.
Seuraavaksi
siirryimme raikkaaseen ulkoilmaan 25.2 laskiaisen vieton merkeissä
kaukaiseen, mutta tuttavalliseen Hervantaan, josta löytyy aivan
loistava pulkkamäki hurjapäisimmillekin laskijoille, joka sijaitsee
Näyttelijänpuistossa. Aurinkoisesta talvisäästä saimme
haaveilla, niin myös osanottajista. Onneksi meidän ei tarvinnut
aivan yksin tyytyä laskemaan vaan pari rohkeaa mentorilaista saapui
myös paikalle ja saimme hyvät laskuskabat aikaiseksi.
Huhtikuun
alkupuoliskolla ollut Kasvis- risteily sitten vetikin porukkaa varsin
mukavasti Itämeren aalloille.
Järjestimme
ilmoittautumisen risteilylle ja saimme kaikki meille varatut
hyttipaikat täyteen eikä kukaan joutunut rannalle ruikuttamaan.
Huolehdimme myös kaikille halukkaille junaliput samasta vaunusta
Turkun satamaan ja seuraavana päivänä sieltä takaisin.
Mentor
osallistui myös OKAn Tampereen tutustumispäivään 20.4 pitämällä
rastia Kustaa- kuppilassa. Rastillamme oli runollinen tunnelma.
Kevään
ykköstapahtuma kaiken vappuhulinan ympärillä olivat ehdottomasti
Tampereen kasvatustieteilijöiden yhteiset Leffasitsit YO-talolla.
Nimensä mukaisesti teemana olivat elokuvat ja sitsikansa oli
monenkirjavasti ja upeasti pukeutunut elokuvahahmoiksi.
Vappuaattoa
juhlimme Sorsapuistossa yliopiston yhteisellä Vappupiknikillä
pressulla loikoillen ja auringosta nauttien. Myös seuraavana päivänä
aatosta selviytyneet jatkoivat piknikkiä Koskenrannassa.
Syksy
alkoi vapareiden osalta upouuden tapahtuman merkeissä,
Makkarakävelyn. Sateesta huolimatta porukkaa lähti tarpomaan Kaupin
urheilupuistoa kohti, Niihaman ulkoilumajalle, jossa oli mahdollisuus
nauttia nuotiosta ja makkaranpaistosta.
Seuraavana
ohjelmassa olivat Back to skålit, jotka järjestettiin Domus
klubilla. Kyseessä ovat Mentorin perinteikkäät bileet, joihin vaan
ei tällä kertaa löytänyt kovin moni mentorilainen tietänsä.
Jotta totuus ei unohtuisi, muistelimme sitä pelaamalla vähän
lautaspeliä ihan vapaaehtoisesti kahden joukkueen voimin.
Näillä
näkymin viimeiseksi ponnistukseksi jäi Viini- ja juustoilta, joka
tunnelmoitiin Uudella Domuksella. Olimme hommanneet paikalle kuutta
eri juustolaatua sekä rypäleitä, viikunoita ja keksejä.
Osallistujat viimeistelivät potin ja toivat mukanaan pareittain
pullollisen valitsemaansa viiniä. Hiljaisuuden laskiessa Domukselle,
siirryimme jatkoille keskustorin tuntumaan Pub Hovipoikaan.
Iso
kiitos kaikille tapahtumissa mukana olleille, bileet eivät olisi
olleet mitään ilman teitä!!
-Jarita
Laitinen, Hanna Lehtelä, Tiina Ojanen
Pääkirjoitus 4/2012
Se on siinä! Vai onko?
Viimeinen tentti, ja samalla viimeinen
rutistus, tältä lukuvuodelta on ohi. Helpotuksen määrää on
vaikea kuvailla, sillä kesälomaa on odotettu jo jonkin aikaa.
Tentteihin lukemista ja esseiden kirjoittamista ei ole edistänyt
kaunis auringonpaiste, joka on kutsunut keväiseen ulkoilmaan.
Kuitenkin, olen ollut vahva ja saanut kaikki suunnittelemani opinnot
suoritettua.
Viime viikolla Helsingin Sanomien
nettisivulla julkaistiin artikkeli, jossa STTK:n puheenjohtaja Mikko
Mäenpää toteaa, että oppilaitoksissa tulisi voida opiskella 12
kuukautta vuodessa ja valintakokeita tulisi järjestää kaksi kertaa
vuodessa. Näin saataisiin nuoret nopeammin työelämään ja
vaihtoehto työurien pidentämiselle loppupäästä. Myös SYL:n
puheenjohtaja Jarno Lappalainen piti ehdotusta hyvänä, mikäli läpi
vuoden opiskelu perustuisi vapaaehtoisuuteen.
Olen osittain samaa mieltä sekä
Mäenpään että Lappalaisen kanssa. Olisi hyvä, jos Tampereen
Yliopistossakin järjestettäisiin kesällä muutamaa kesätenttiä
laajempia mahdollisuuksia opiskella vapaaehtoisesti. Kaikki
opiskelijat eivät saa tai halua kesätöitä ja kesäopetus
nopeuttaisi heidän valmistumistaan ja antaisi tekemistä kesän
ajaksi. Kesäopiskelun pitäisi kuitenkin olla vapaaehtoista, sillä
kaikille ei ole varaa tai voimia opiskella koko vuotta.
Tänäkin vuonna koen kesälomani
opinnoista erittäin tärkeänä. Ensinnäkin, ilman irtaantumista
opinnoista en varmaan jaksaisi. Kesä- ja joululomat ovat itselleni
aikaa, jolloin ei tarvitse lukea kuin hömppäkirjoja ja niitäkin
juuri silloin kun itse haluan. Kesä on aikaa, jolloin ei tarvitse
suunnitella mitään ja voi käyttää vapaa-aikansa rentoutuen.
Työpäivänkään jälkeen ei tarvitse enää kaivaa tenttikirjaa
esille. Toiseksi, monelle muullekaan opiskelijalle ympärivuotinen
opiskelu ei varmasti onnistuisi taloudellisesta näkökulmasta. Kelan
opintotuki ei kata lähelläkään kuukausieni asumiskustannuksia ja
muita pakollisia menoja. Minä tarvitsen kesälomani työntekoon,
jotta voin opiskella yhdeksän kuukautta vuodessa.
Mielestäni Mäenpään esiin nostama
keskustelu on tärkeä. Opiskelijoiden tilanteet ovat erilaiset,
toiset haluaisivat ja pystyisivät opiskelemaan kesänkin ja toiset
tarvitsevat lomansa. Kesäopiskelumahdollisuudet voisivat lisätä
monialaistumista ja yhteistyötä yksikön sisällä, sillä ryhmät
voisivat olla heterogeenisempiä. Näkökulmat kasvatustieteisiin tai
vaikka omiin sivuaineisiin voisivat laajentua. Toisaalta, uskon
etteivät opettajat ole valmiita luopumaan kesälomistaan, samoin
kuin en itse halua opiskella ympäri vuoden. Tärkeää on kuitenkin
antaa vaihtoehtoja, sillä niiden avulla jokainen voi löytää sen
oman tapansa oppia ja edetä opinnoissaan motivoituneesti. Me
opiskelijatkin olemme erilaisia.
Arvoisa lukijamme, Panopticon vetäytyy
kesälaitumille ja ilmestyy seuraavan kerran syyskuussa. Toimitus
toivottaa kaikille oikein rentouttavaa kesälomaa, olette sen
ansainneet. Nauttikaa sekä sateesta että paisteesta, grilliruuasta,
jäätelöstä ja kauniista Suomen kesästä. Ainakin vielä tänä
vuonna loma on meidän, kului se sitten työmaalla tai muissa
merkeissä.
Ulla-Mari Kuusinen
Hei, Mentorlainen, oletko jo kuullut Kasvosta?
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden opiskelijat Kasvo ry on yksikköömme vuoden alussa perustettu yksikköjärjestö, joka toimii kaikkien Edun ainejärjestöjen ja hallinnon opiskelijaedustajien sekä muiden erilaisissa työryhmissä työskentelevien opiskelijoiden yhteistyökanavana. Yksikköuudistuksen myötä ainejärjestöt alkoivat kaivata tiiviimpää yhteistyötä ja sen myötä syntyi ajatus yksikköjärjestöstä. Kasvon tarkoitus onkin tiivistää sekä ainejärjestöjen keskinäistä yhteistyötä että ainejärjestöjen hallopedien välistä yhteistyötä, tukea toimijoiden verkostoitumista ja mahdollistaa voimavarojen yhdistäminen niissä asioissa, joissa se on tarpeellista. Yksikköjärjestöjä on tällä hetkellä omamme lisäksi kahdessa yksikössä, JKK:ssa ja YKY:ssä. Kasvon jäseniä ovat kaikki kuusi yksikkömme ainejärjestöä: ITU ry, Kalma ry, Mentor ry, Oka ry, Tamaus ry ja Reettorit ry. Kasvon jäsenistö ei siis koostu yksittäisistä opiskelijoista, mutta ainejärjestöjen jäsenyyden kautta olet Mentorin jäsenenä automaattisesti myös Kasvon jäsen.
Kasvolla
on hallitus, johon pyritään valitsemaan jäsen jokaisesta
jäsenjärjestöstä. Hallituksen jäsenten tehtävänä on tukea
ainejärjestöjen välistä yhteistyötä ja pitää yhteyttä
yksikön henkilökuntaan ja muihin yhteistyökumppaneihin. Kasvon
toiminnan ytimessä ovat kuitenkin jaostot, joihin kuuluu edustajia
jokaisesta jäsenjärjestöstä. Jaostoja on tällä hetkellä kolme
ja niiden koolle kutsumisesta huolehtii Kasvon hallitus. Ensimmäinen
jaosto on nimeltään puheenjohtajajaosto. Kuten nimikin jo kertoo,
tähän jaostoon osallistuvat jäsenjärjestöjen puheenjohtajat ja
varapuheenjohtajat. Puheenjohtajajaoston tärkeimpiä tavoitteita ja
tehtäviä ovat verkostoituminen, vertaistuki, ajankohtaisista
asioista keskusteleminen ja hallopedivalinnat ym. nimeämisasiat.
Toinen jaostoista on koulutuspoliittinen jaosto, johon osallistuvat
jäsnejärjestöjen koulutuspoliittiset vastaavat, opsu-ryhmien ym.
työryhmien edustajat ja johtokunnan opiskelijaedustajat.
Kopo-jaostossa ydinasioita ovat ajankohtaisista koulutuspoliittisista
asioista keskusteleminen, tiedonvälitys hallopedien ja erilaisten
työryhmien jäsenten ja ainejärjestöjen välillä sekä
hallopedien evästys. Kolmas jaostoista on nimeltään
yhteisöllisyysjaosto. Siihen osallistuvat ainakin ainojärjestöjen
tapahtuma-, kulttuuri- ja tutorvastaavat, mutta kiinnostuksen mukaan
mukana saavat olla myös muut halukkaat, esimerkiksi liikunta- ja
kv-vastaavat ja niin edelleen. Yhteisöllisyysjaostossa voidaan
esimerkiksi suunnitella yhteisiä tapahtumia ja kehittää
jäsenjärjestöjen välistä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä
heidän haluamallaan tavalla. Kasvon tarkoitus ei ole kuitenkaan
järjestää tapahtumia, vaan tuoda toimijat yhteen, jotta nämä
voivat halutessaan suunnitella yhteistyötä ja kehittää yhteistä
toimintaa. Kaikkien jaostojen toiminta on vasta saamassa hiljalleen
muotoaan ja muuttuu koko ajan yhä enemmän jäsentensä näköiseksi.
Seuraavaksi
lyhyt esittely Kasvon hallituksen jäsenistä vuosimallia 2012.
Nimi: Veera Ikkelä
Koulutusohjelma:
luokanopettajakoulutus
Oma ainejärjestö: OKA
ry
Sähköposti: veera.ikkela(a)uta.fi
Lapsuuden haaveammatti:
arkkitehti
Jos
olisin eläin, olisin: saimaannorppa
Varapuheenjohtaja
ja kopo-jaoston
koollekutsuja:
Nimi: Tiia-Liina
Puupponen
Koulutusohjelma:
elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus
Oma ainejärjestö:
Mentor ry
Sähköposti:
tiia-liina.puupponen(a)uta.fi
Lapsuuden haaveammatti:
poliisi
Jos
olisin eläin, olisin: vompatti
Taloudenhoitaja
ja sihteeri:
Nimi: Outi Kattelus
Koulutusohjelma:
varhaiskasvatuksen koulutus
Oma ainejärjestö: ITU
ry
Sähköposti:
outi.kattelus(a)uta.fi
Lapsuuden haaveammatti:
käsityön opettaja
Jos
olisin eläin, olisin: kotka
Pj-jaoston
koollekutsuja:
Nimi: Pirita Ruokonen
Koulutusohjelma:
aineenopettajakoulutus (opettajan pedagogiset opinnot)
Oma ainejärjestö:
Tamaus ry
Sähköposti:
pirita.ruokonen(a)uta.fi
Lapsuuden haaveammatti:
prinsessa
Jos olisin eläin,
olisin: kissa
Yhteisöllisyysjaoston
koollekutsuja:
Nimi: Anni Lukkarinen
Koulutusohjelma:
matematiikan aineenopettaja, kasvatustiede
Oma ainejärjestö: Kalma
ry
Sähköpostiosoite:
anni.lukkarinen(a)uta.fi
Lapsuuden haaveammatti:
eläintenhoitaja
Jos
olisin eläin, olisin: marsu
Syksy
tuo mukanaan paljon uusia tuulia ja suunnitelmissa on kaikenlaista
mukavaa, josta tiedotetaan syksyn tullen enemmän. Ainejärjestöjen
tapaan myös Kasvon toiminta hiljentyy kesäksi, mutta kannattaa
ehdottomasti käydä jo nyt tutustumassa Kasvon nettisivuihin
osoitteessa kasvo.wordpress.com ja seurata aktiivisesti, mitä
kaikkea mukavaa ainejärjestöt saavat yhdessä aikaan. Jos ja kun
sinulla on jotain kysyttävää Kasvoon tai sen toimintaan liittyen,
ota ihmeessä yhteys minuun tai keneen tahansa Kasvon hallituksen
jäseneen.
Oikein
aurinkoista ja mukavaa kesää kaikille, tavataan viimeistään
syksyllä!
Tiia-Liina
Puupponen
Kasvo
ry:n varapuheenjohtaja ja koulutuspoliittisen jaoston koollekutsuja
Hallituksen blogi: Avauksia sopo-asioista ja opiskelijavalinnoista
Mentorin
toimintakertomuksen mukaan ”sopo-vastaavan tehtäviin kuuluu
lähinnä sopo-sähköpostilistan viestien välittäminen sekä
vapaaehtoinen osallistuminen sopo-jaoston tapahtumiin ja kokouksiin.”
Ei kuulosta kovin vaativalta hommalta, eikä se sitä olekaan. Lähdin
mukaan sopo-vastaavaksi, koska halusin pysytellä yhä tiiviisti
mukana Mentorin toiminnassa, mutta samalla tiesin, etten ensi syksynä
pysty hoitamaan mitään kovin vaativaa vastuualuetta
vaihto-opiskelujakson takia. Sopo-vastaavuus on siitä kätevä, että
perustasolla se onnistuu sopo-listan sähköposteja välittämällä,
vaikka kaikkea muutakin asiaan liittyvää toimintaa saa tietysti
kehitellä.
Mitä
sopo-vastaava sitten oikeastaan tekee? Sopo- eli sosiaalipoliittisen
vastaavan nimike ei välttämättä kerro kovin monelle oikein mitään
tehtäväkentän sisällöstä, ja totta puhuen jouduin itsekin sitä
hieman selvittelemään vuoden alussa. Sopo-vastaavan tehtäväkenttään
kuuluu monipuolisesti opiskelijan toimeentuloon, hyvinvointiin,
terveyteen ja asumiseen liittyvät asiat. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että sopo-vastaava seuraa valtakunnallista
keskustelua esimerkiksi opintotukijärjestelmästä,
opiskelija-asunnoista ja mielenterveysasioista sekä välittää
tietoa niistä ainejärjestönsä jäsenille. Edellä mainittujen
asioiden lisäksi myös yliopiston tilankäyttöasiat kuuluvat
sopo-vastaavan kenttään: Tamyn alkuvuodesta järjestämässä ”Ai
Musta Tuli Vastaava?” -tapahtumassa keskustelimme muiden
sopo-vastaavien kanssa muun muassa yliopiston ryhmätyöhuoneiden
riittävyydestä/riittämättömyydestä sekä ainejärjestöjen
käytettävissä olevista tiloista. Kaikkia näitä sopo-asioita
pyrin parhaani mukaan seuraamaan mentorlaisten puolesta. Mikäli
sinulla on jotakin kysyttävää tai kommentoitavaa toimeentuloon,
hyvinvointiin, terveyteen, asumiseen tai yliopiston
tilajärjestelyihin liittyen, ota rohkeasti yhteyttä
allekirjoittaneeseen! Myös Tamyn sosiaalipoliittiseen sihteeriin ja
Tamyn hallituksen sosiaalipoliittisiin vastaaviin voi olla
ongelmatilanteissa yhteydessä (heidän yhteystietonsa löytyvät
osoitteesta http://www.tamy.fi/sosiaalipolitiikka).
Sopo-vastaavuuden
lisäksi toimin Mentorin opiskelijaedustajana kasvatustieteiden
yksikön opiskelijavalintojen kehittämisryhmässä.
Kehittämisryhmään kuuluu kasvatustieteiden yksikön henkilökunnan
jäseniä sekä myös ITUn ja OKAn opiskelijaedustajat.
Kehittämisryhmä kokousti ensimmäistä kertaa toukokuun alussa,
jolloin vahvistettiin esitykset erillisvalinnoissa valittavista
opiskelijoista. Seuraava kokous on elokuussa, ja kokouksen
asialistalla ovat muun muassa vuoden 2013 valintaperusteet, tulevien
vuosien valinta-aikataulut sekä mahdolliset muutostarpeet.
Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutusohjelmaanhan haetaan
tällä hetkellä omalla, erillisellä pääsykokeella. Erillinen
pääsykoe tuli käyttöön vasta vuonna 2009, ja vuosina 2006−2008
hakeminen tapahtui VAKAVA-kokeen kautta. Tällä hetkellä
mentorlaisten joukosta löytyy siis kahdella täysin erilaisella
pääsykokeella valittuja opiskelijoita. Otan mielelläni vastaan
kommentteja koulutusohjelmamme valintakokeesta: Tulisiko nykyistä
valintakoekäytäntöä muuttaa? Mitä mieltä olitte
suorittamastanne valintakokeesta? Ajatuksia ja kokemuksia saa
mielellään joko lähettää minulle sähköpostitse tai kirjoittaa
tämän tekstin kommentteihin! Toivon saavani kommentteja niin eri
pääsykokeilla valituilta mentorlaisilta kuin niiltäkin, jotka
vasta ovat hakemassa koulutusohjelmaamme ja mahdollisesti selailevat
Panopticonia. Nyt on loistava mahdollisuus kertoa mielipiteensä
pääsykokeesta!
Rentouttavaa
ja aurinkoista kesää kaikille mentorlaisille!
Telma Rivinoja
telma.rivinoja@uta.fi
Mentorin sopo-vastaava
Kasvatustieteiden yksikön
opiskelijavalintojen kehittämisryhmän jäsen
Demola-projekti osana opintoja
Koetko
opintosi olevan liian teoreettisia, kaukana käytännön töistä? No
miltä kuulostaisi saada opintopisteitä ja rahaa samanaikaisesti
työskentelemällä käytännönläheisissä projekteissa
yhteistyössä mahdollisesti tulevan työnantajasi kanssa?
Niimpä!
No hyvältä tietysti. Ja tämän mahdollisuuden tarjoaa Demola,
korkeakouluopiskelijoiden innovaatioympäristö. Demolan toimintaidea
on mielenkiintoinen. Se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden
työskennellä projekteissa tiiviissä yhteistyössä erinäisten
yritysten kanssa. Nämä projektikumppaneina toimivat
yhteistyöyritykset antavat Demolaan ideoita, joita opiskelijatiimit
kehittävät ja toteuttavat. Demola valitsee kullekin projektille
sopivat opiskelijat, tarjoaa työympäristön entisen Finlaysonin
tehtaan tiloissa sekä järjestää koulutuksia ja valmennusta.
Tiimit rakennetaan monitieteellisiksi ja usein myös
monikulttuurisiksi. Yritykset saavat tuoreita näkökulmia ideoihinsa
ja opiskelijat kerryttävät opintopistekorejaan projektipalkkioita
unohtamatta. Samalla opitaan tärkeitä työelämässä vaadittavia
taitoja, kuten osaamisten yhteensovittamista. Projektit käynnistyvät
kolmesti vuoden aikana; syksyllä, keväällä sekä kesällä
toteutettava Innosummer.
Monet
varmasti miettivät mitä kasvatustieteilijällä on annettavaa
johonkin Nokian tilaamaan kännykkäpelin kehittelyyn? Teknisessä
toteuttamisessa ei monella varmaan mitään, mutta uusien
innovaatioiden kehittely on paljon muutakin kuin itse tekninen
ohjelmointi. Tiimit kasataan monitieteellisiksi juuri siitä syystä,
että pelkästään teknisesti orientoituneet (insinööri)opiskelijat
eivät tulisi saavuttamaan yhtä hyvää lopputulosta ilman meitä
ihmistieteiden osaajia. Kaikkia ilmiöitä kun ei voi selittää
matemaattisten tai loogisten mallien avulla. Projekteissa ei tarvitse
osata hienoja tieteellisiä teorioita, vaan tuoda erilaisia
näkemyksiä tiimiin kuinka me yhteiskuntatieteilijät tai humanistit
hahmotamme maailmaa.
Itse
osallistuin erääseen viime syksynä käynnistyneeseen
Demola-projektiin, jossa tilaajana ja yhteistyökumppanina meillä
toimi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikkö. Tilaajan
huolena oli ettei kasvatustieteet kommunikoi riittävästi ympäröivän
yhteiskunnan kanssa. Tilaajaa edustanut yksikkömme johtaja Juha
Suoranta antoi tiimillemme todella vapaat kädet, miten lähestyä
em. ongelmaa.
Tiimimme
koostui kolmesta yliopisto-opiskelijasta. Itselläni pääaineena on
aikuiskasvatus ja pitkänä sivuaineena sosiaalipsykologia. Mikko
Kangassalo edusti informaatiotieteitä ja Olli Alatalo vastasi
palvelumme ohjelmoinnista. Lähdimme hahmottelemaan ongelmaa
kehittämällä erilaisia konseptiehdotuksia. Hyviä näkökulmia
konsepteihin saimme Demolan asiantuntijoilta, muilta tiimeiltä sekä
tietysti Suorannalta yhteisissä palavereissamme. Suuri lisä
projektityöskentelylle oli Demolan järjestämä valmennus. Meille
järjestettiin mm. ideointityöpaja, jossa sovelsimme erilaisia
ideointityökaluja ongelmaamme. Saimme valmennusta
pitsaukseen sekä neuvoja palveluiden tuotteistamiseen. Tiedostan
oppineeni älyttömän paljon ja monipuolisesti projektin aikana,
mutta varmasti opein myös paljon kaikkea, mitä en osaa nähdä
oppimistulosten kautta. Tietysti olen oppinut paljon kehittämämme
konseptimme aiheesta, mutta myös tiimityössä vaadittavia taitoja,
ajankäytönhallintaa, neuvottelutaitoja ja esiintymistä.
Verkottautumiseen Demolan työympäristö on antoisa. Siellä tapaa
asiantuntijoita, yritysjohtajia ja toisten tiimien monitieteellisiä
osaajia. Itsekin löysin kuluvaksi kesäksi töitä uusien
syntyneiden verkostojen kautta.
Käytännössä
projektityöskentelyssä kaikki on itse tiimistä kiinni. Itse
sovitaan ajat koska tavataan ja mikä on kenenkin vastuualuetta.
Autonomiaa on paljon, mutta se vaatii itseohjautuvuutta. Meillä oli
hyvä henki tiimissämme, eikä sosiaalista laiskottelua esiintynyt.
Olimme itse tyytyväisiä projektimme lopputulokseen, mutta niin oli
myös projektikumppanimme. Suoranta mainitsi kehittämästämme
konseptista Top School -hankkeen(kehittää Tampereen seudun
oppimisympäristöjä) vetäjälle, joka kiinnostui aiheesta. Kuka
nyt ei innostuisi kaikille ilmaisesta ja vapaasta
oppimisympäristöstä, jossa ketä tahansa voi opiskella omaan
tahtiin mitä tahansa. Nyt hanke rahoittaa meitä, jotta voimme
toteuttaa konseptista toimivan palvelun. Olemme pystyttäneet
yrityksen vastaamaan palvelun toteutuksesta ja tässäkin riittää
uutta opittavaa.
Hyväksiluin
projektilla syventävän neljän opintopisteen AIKAS17-kurssin.
Toiset tiimin jäsenet suorittivat informaatiotieteiden puolelta
SISYA200 innovaatioprojektin, josta myönnetään 5–10 op
työtunneista riippuen. Opintopisteitä saa helpomminkin, jos niiden
perässä haluaa juosta. Mutta yliopistomme opintotarjonnasta ei
löydy yhtä monipuolista ja käytännönläheistä tapaa suorittaa
niitä. Millään käymälläni kurssilla en ole oppinut yhtä
paljon, kuin mitä Demola-projekti on minulle antanut. Suosittelenkin
sitä todella hyvänä tapana oppia uutta ja motivoivana väylänä
suorittaa opintoja.
"Stay
Hungry, Stay Foolish."
-Steve
Jobs
Haluan
päättää kirjoitukseni, ehkä parhaaseen motivaatiovideoon ikinä.
Steve Jobsin puhe Stanfordista 2005 valmistuneille. Varaa vartti
aikaa ja katso ajatuksella :)
Jere
Wessman
Panopticon testaa: Opiskelijan Tampereen uudet nettisivut
Tällä kertaa Panopticon päätti
yksittäisten etujen testaamisen sijaan esitellä Opiskelijan
Tampereen uudistuvia nettisivuja. Sivut saavat lopullisen muotonsa
kesän aikana, mutta sivuilta löytyy jo nyt paljon uutta. Suurin osa
tamperelaisten yritysten opiskelijaeduista on voimassa elokuun
loppuun asti, mutta osa eduista jatkuvat aina ensi vuoden puolelle.
Uudistuneilla nettisivuilla toimii etujen esittelyjen lisäksi myös
muun muassa asunnon-, ja kämppivälitys, kauppapaikka ja sivut
esittelevät Tamperetta monipuolisesti.
Uudistettujen nettisivujen etusivu on
saanut modernin ulkoasun. Taustalla komeilee talvinen maisema
Tammerkoskesta ja Hämeenkadusta, Tampereen keskeisimmistä
paikoista. Sivujen ylälaitaan on koottu erilaisia valikoita, joista
sivuilla kävijä voi helposti löytää etsimänsä. Uutta ovat
Tunne Tampere sekä Kulttuuri ja Vapaa-aika –osiot, joista etenkin
uudet opiskelijat löytävät perustietoa kaupungista sekä sen
monipuolisista palveluista. Etusivun keskellä komeilee
Googlemaps-pohjainen kartta, josta voi itse selailla erilaisia
opiskelijaetuja klikkaillen erilaisia hakuehtoja. Kartan alapuolella
puolestaan pyörii uutisbanneri, josta löytyvät uusimmat julkaisut.
Nettisivujen vasen laita on varattu
Opiskelijan Tampereen Facebook-mainokselle sekä tykätyimmille
eduille, asunnoille sekä ilmoituksille, joita sivuilta löytyy.
Samalla mainostetaan myös kuukauden opiskelijaystävällisintä
yritystä. Sivun alalaidassa on aloitettu myös kalenteri, johon
tullaan kokoamaan suurimpia opiskelijatapahtumia. Tällä hetkellä
kalenteri kertoo Hämeenkadun Appron täyttävän jo 30 vuotta, ja
ajankohtana on lokakuun yhdestoista päivä. Innokkain haalarikansa
voikin merkitän päivän jo kalentereihinsa.
Kaiken kaikkiaan uudistuneet nettisivut
vaikuttavat todella tyylikkäiltä. Jokin verran sivut ovat kesken,
mutta varmasti kesän aikana ne täydentyvät. Sivuista tulee olemaan
paljon apua Tampereelle ensi syksynä muuttaville opiskelijoille,
joille kaupunki ja opiskelijaedut ovat uusia. ”Vanhoille”
opiskelijoille erityisen hyödyllisiä tulevat olemaan
asunnonvälityspalvelu, työpaikat -osio sekä kauppapaikka, jossa
voi myydä, ostaa ja antaa tavaroita. Ehkäpä sivut kehittävät
vielä muitakin uusia osioita, jonne saadaan kerättyä keskitetysti
tamperelaisopiskelijoita hyödyttäviä etuja ja palveluita.
Ulla-Mari Kuusinen
Viisi vuotta - viisi vinkkiä
Gradua kirjoittaessa ajatukset kääntyvät gradun
lisäksi varsin usein niin menneeseen kuin tulevaankin. Mihin nämä
viisi vuotta yliopistossa oikein menivät? Juurihan vasta aloitin
opintoni ja mietin luultavasti samoja asioita kuin sinäkin nyt. En
valitettavasti tainnut oppia aivan kaikkia kasvatustieteen teorioita,
mutta jotain sentään koen oppineeni. Haluankin antaa muutaman
vinkin sekä nykyisille että tuleville opiskelijoille.
Ihan
ensimmäiseksi kannattaa unohtaa julkisuudessa vuodesta toiseen
vellova keskustelu, jossa opiskelijoita moititaan liian hitaasta
valmistumisesta. He eivät tiedä, mistä he puhuvat.
Yliopisto-opinnot ja ennen kaikkea ajattelun kehittyminen vaativat
aikaa, aikaa ja lisää aikaa. Luonnollisesti joskus täytyy tulla
valmistakin, mutta suosittelen silti jättämään nämä puheet
omaan arvoonsa. Motivoituneet ja opintoihinsa sitoutuvat opiskelijat
ovat yhteiskunnalle miljoona kertaa arvokkaampia ja tuottavampia kuin
nopeasti valmistuvat suorittajat. Vaatimukset nopeammasta
valmistumisesta osoittavat, että puhujat eivät tiedä mistä
yliopisto-opinnoissa on kysymys. Tiedätkö sinä? Jos et, älä
hätäänny. Itselleni oma ala ja yliopisto-opintojen luonne alkoivat
kirkastua vasta kolmannen vuoden jälkeen. Tämä on juuri sitä
paljon puhuttua oppimista, joten anna itsellesi aikaa.
Suosittelen
myös tarttumaan jokaiseen mahdolliseen työtilaisuuteen opintojen
aikana. Etenkin oman alan töihin kannattaa tarttua, vaikka se
viivästyttäisikin opintoja. Paras sekoitus työllistymisen kannalta
lienee ansioluettelo, joka kertoo työkokemuksesta ja tutkinto, joka
on suoritettu kohtuullisessa ajassa. Näistä kahdesta neuvosta
päästäänkin sujuvasti neuvoon numero kolme, joka kuuluu
seuraavasti: ajattele itse. Ole kriittinen ja kyseenalaista.
Siihenhän sinua on vuosikaudet koulittu. Esimerkiksi julkista
keskustelua, jossa opiskelijoita syyllistetään työssä käymisestä,
voi kommentoida sanomalla, että kaikki yliopisto-opiskelijat eivät
todellakaan ole painaneet ylioppilaslakkia päähänsä edellisenä
keväänä. Osalla meistä voi olla perhe, työ ja muutenkin
vakiintuneet kuviot elämässään. Myös opiskelijalla on oikeus
harrastaa ja matkustaa. Osan on taloudellisista syistä johtuen pakko
työskennellä opintojen ohella, mutta parhaimmillaan työ tuo
toisenlaista sisältöä elämään ja antaa uutta motivaatiota
opiskeluun.
On muuten
uskomatonta, että niinkin positiivisesta asiasta kuin opiskelijoiden
työssäkäynnistä tehdään ongelma! Mitä tapahtuisi jos
opiskelijat eivät kävisi töissä? Itse olen pelastanut aika monen
rehtorin päivän ilmaantumalla koululle kello kahdeksaksi. Tai näin
ainakin haluan ajatella, koululaiset voivat hyvinkin olla eri mieltä.
Monissa kaupungeissa akateemisten työllistyminen voi olla vaikeata
jo nyt. Miksi siis halutaan lisää maistereita kolkuttelemaan
työnantajien ovia kun kaikki entisetkään eivät ole välttämättä
työllistyneet? Minusta 300 hakijaa yhtä työpaikkaa kohden on
riittävä määrä, 600 hakijaa olisi jo aivan liikaa.
Neljännestä
neuvosta voi olla sinulle hyötyä ihan oikeastikin. Ensimmäisinä
vuosina kannattaa suorittaa se (yleensä) kahden opintopisteen
laajuinen peruskurssi mahdollisimman monesta aineesta. Yleensä ne
eivät ole ylivoimaisen vaikeita, eikä niihin kaikkiin tarvitse
panostaa täysillä. Saat lisää yleissivistystä ja lisää
opintopisteitä rekisteriin. Ja mitä enemmän sinulla on
opintopisteitä rekisterissä, sitä helpommin pääset esimerkiksi
kielten tai aineopintojen kursseille.
Entä
opiskelisinko niitä aineita, joita kannattaa opiskella vai niitä,
joita haluaisin opiskella? Tämä on ikuisuuskysymys, ja ainakin
omalla kohdallani kiinnostuksen kohteeni ja ns. varmat valinnat eivät
ole koskaan menneet yksiin. Itse tein niin, että opiskelin niitä
aineita, joista olin aidosti kiinnostunut. Väkisin puurtaminen
tuottaa tulosta vain harvoin. Muista, että ne vähemmän
kiinnostavat opinnot voi opiskella valmistumisen jälkeenkin.
Käsittääkseni avoimet yliopistot ja kesäyliopistot toimivat vielä
ensi ja sitä seuraavanakin vuonna.
Ja mitä
tulee graduun, ajattele sitä vasta kun se tulee eteen. Valitse aihe,
jonka parissa jaksat työskennellä jonkin aikaa. Älä tee siitä
isoa G:tä, vaan pidä se pikku-G:nä. Sitä se nimittäin on.
Opinnäytetyö.
Toivon
Sinulle antoisia hetkiä yliopistossa, niin luentosaleissa kuin
niiden ulkopuolellakin!
Henna-Riikka
Sokka
Lukupiiri lääkkeenä opintoihin
Sosiaalipsykologian perusopinnot
sisltävät kolme laajahkoa kurssia, jotka sivuaineopiskelijat voivat
suorittaa vain kirjatentteinä. Tämä ei liene ainoa tapaus, jossa
sivuaineen opiskelu on typistetty pelkäksi yksinäiseksi sivujen
selaamiseksi. Onnekseni kevään alkaessa en ollut ainoa opiskelija,
jota odotti 12 sosiaalipsykologian kirjasta koostuva paketti, vaan
useampi muu kasvatustieteilijä oli myös ottanut tavoitteekseen
saada kurssit pakettiin seuraavien kuukausien aikana. Päätimme
muodostaa oma-aloitteisesti lukupiirin, jonka avulla suorittaisimme
yhdessä kaikki kolme kurssia. En tässä artikkelissa väitä, että
olisimme keksineet pyörää tai ruutia, onhan lukupiirejä ollut
aiemminkin. Tämä artikkeli toimii sen sijaan kuvauksena siihen,
kuinka juuri me rakensimme lukupiirimme ja miten koimme sen
opiskelumuotona. Toivon mukaan teksti vastaa kysymyksiin aiheesta
niille, jotka ovat harkinneet samansuuntaista opiskelua, mutta eivät
ole vielä päätyneet sitä kokeilemaan.
Kunkin kurssin aikana ryhmässämme oli
viisi jäsentä. Neljä jäsenistä olivat pysyviä yhden vaihtuessa
kurssien välillä. Jokaisessa kurssissa oli valittavana joukko
kirjoja, joista neljä piti tenttiä. Aloitimme jokaisen kurssin
kokoontumalla yhteen Alakuppilassa tai ryhmätyöhuoneessa, jossa
kävimme läpi kunkin kurssin sisältämät kirjat ja valitsimme
niistä neljä ryhmäläisten kiinnostusten mukaan. Jokainen otti
luettavakseen yhden kirjoista ja ryhmän jäseniä ollessa viisi,
luki kaksi henkilöä saman kirjan. Ryhmäläiset kirjoittivat
lukemastaan kirjasta muistiinpanot, joiden sivumäärä vaihteli 10
sivusta 25 sivuun. Aikataulutimme opintomme siten, että
ensitapaamisen jälkeen oli reilu viikko aikaa kirjoittaa omat
muistiinpanonsa ja lähettää ne sähköpostitse muille. Tämän
jälkeen kokoonnuimme uudelleen ryhmätyöhuoneessa pariin kertaan ja
kävimme muistiinpanomme läpi selittäen ja opettaen niitä muille.
Käytännössä siis tekemällä yhdet
muistiinpanot sai vastineeksi neljät muut. 12 kirjan sijaan
luettavaksi tuli vain kolme. Vaikka ymmärrettävien muistiinpanojen
tekeminen olikin hidasta puuhaa, meni aikaa epäilemättä paljon
vähemmän, kuin mitä sitä olisi kulunut koko kirjapaketin
lukemiseen. Ryhmäläiset nostivatkin esiin lukipiiristä sen, että
opiskelumuotona se loi kurssien läpäisylle aikataulun, jonka
puitteissa kaikki kolme kurssia siirtyivät varmaan tahtiin
opetusohjelmasta opintorekisteriin. Itse oppiminen tällä metodilla
herätti hieman eroavia ajatuksia. Toisaalta opiskelun arveltiin
jäävän suhteessa ehkä hivenen pintapuoliseksi ja todennäköisesti
tehottomammaksi, mitä luentojen avulla tuetulla kurssilla. Toisaalta
yhdessä opiskelussa oli puolensa, sillä opiskelu muuttui yksin
puurtamisesta sosiaaliseksi toiminnaksi, jonka puitteissa oli
mahdollista keskustella teksteistä muiden kanssa. Opiskelumuodon
mahdollisia haittapuolia ei kuitenkaan koettu ongelmaksi ainakaan
vielä suhteellisen yksinkertaisten perusopintojen parissa. Lukupiiri
tuotti myös painetta hoitaa oma osuus sekä aikataulussa, että
huolella. Jättihän ryhmä oman oppimisensa toistensa panostuksen
varaan. Tämän koettiin helpottaneen erityisesti lukemisen
aloittamista.
Toimiakseen lukupiiri vaatii
luonnollisesti sopivan porukan, eikä se opiskelumuotona varmasti
sovi kaikille. Meidän tapauksessamme lukupiiri toimi kuitenkin hyvin
ja mielestäni pitkälti odotusten mukaisesti. Kaikki läpäisivät
tenttinsä ja vieläpä ihan hyvin arvosanoin. Mainittavaa lienee
vielä myös se, että kirjoista tehdyt muistiinpanot olivat
poikkeuksetta siinä suhteessa onnistuneita, että ne käsittelivät
kaikki ne asiat, joista tenteissä esitettiin kysymyksiä.
-Janne Mikkola
Pääkirjoitus 3/2012
Jos liian suuri määrä tapahtumia liian pienellä aikavälillä olisi todettu terveydelle haitalliseksi, pitäisi vappu kieltää lailla.
Mentorlaisille on nyt nimittäin tarjolla paljon ohjelmaa aivan joka lähtöön. Vasta viime perjantaina Hämeenlinnan turistit, eli luokanopettajakoulutuksen ainejärjestö OKAn jäsenet, ilmaantuivat suunnistamaan pitkin Tampereen keskustaa ja kampusta. Sateinen keli verotti osallistujamäärää, mutta osallistuneet tutustuivat kaupunkiin ja ennen kaikkea toisiinsa hyvin fiiliksin. Juuri päivä ennen tämän tekstin julkaisua järjestettiin opiskelijavoimin Mentorin oma työelämäpäivä, joka edusti tapahtumien saralla vuorostaan sitä hyötynäkökulmaisempaa ääripäätä.
Vappuviikko käynnistyy 25.4. kun mentorlaisten muodostama joukkue suuntaa Kaupissa järjestettävään pesäpalloturnaukseen. Heti samaisena iltana meno jatkuu Tampereen kasvatustieteilijöiden yhteissitsien merkeissä YO-talolla, jossa pukeutumisen teemana ovat elokuvat. Lisäksi Tamyn VappunaIhanPihalla-tapahtumaviikon päivät ja illat ovat pullollaan mitä moninaisimmista tapahtumista. Vain muutaman mainitakseni mahtuu viikolle niin bileitä, kuin munkkien ja siman ilmaistarjoiluakin, sekä tietysti itse vapun päätapahtuma, Wappu Road Trip. Mentor häärii menossa mukana järjestämällä vappuaaton piknikillä leikkimielistä ohjelmaa kaikille halukkaille. Saattaa myös olla, että Mentorin pressu löytää tiensä tuttuun tapaan Koskipuistoon vappupäivänä.
Kaiken tämän kiireen keskellä valmistuu huhtikuun Panopticon. Tällä kertaa lehden sivuja värittävät muun muassa Specian asiantuntija Mikko Lehtosen artikkeli, sekä Panopticon testaa -palstan seuraava osa. Ensi kuussa ilmestyykin sitten kevään viimeinen lehti, toivotan kaikille hyviä lukuhetkiä siihen asti!
-Janne
Akavalainen henkilöstöedustaja
Teksti: Mikko Lehtonen
Valitsin lyhyen alustukseni aiheeksi akavalaisen henkilöstöedustajan, yleisesti luottamusmiehen, sillä tämä on työntekijän lähin tuki ja turva työyhteisöissä, sen mahdollisissa ongelmatilanteissa ja esimerkiksi yhteistoimintamenettelyssä (YT-neuvotteluissa). Monet tunnistavat luottamusmiehen SAK:laiseksi toimijaksi kaupan alalla tai lakkouutisoinneissa vilahtavaksi ahtaajaksi satamassa. Akavalaisten eli korkeasti koulutettujen palkansaajien luottamusmiesorganisaatio on kuitenkin monelle vieras. Selvennän seuraavassa, kuinka akavalainen luottamusmiestoiminta organisoituu ja mitä tarkoitetaan toimihenkilö-käsitteellä. Luottamustoiminnasta voi lukea tätä tekstiä elämänmakuisemmin kesäkuun alussa ilmestyvästä, SPECIAn, Asiantuntija 2/2012 -jäsenlehdestä, jossa osallistujat arvioivat vuodenvaihteen 2011–2012 molemmin puolin toteutettua luottamusmiesmentorointiohjelmaa.
Henkilöstöedustajat ovat tukena työpaikoilla
Akavalaiset ammattiliitot ovat jakaneet vastuun luottamusmiesorganisaatiostaan kahdelle neuvottelujärjestölleen. Käytän esimerkkinäni toista, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:tä, joka edustaa korkeasti koulutettuja palkansaajia yksityissektorilla elinkeinoelämässä ja järjestöissä. YTN neuvottelee kootusti akavalaisten työehtosopimuksia ja koordinoi luottamusmiestoimintaa koulutuksineen. Esimerkiksi specialainen Maria Iho edustaa humanistina henkilöstöryhmää, johon kuuluu pääsääntöisesti tuotekehitystehtävissä ja asiakasprojekteissa työskenteleviä insinöörejä – perinteisiä akavalaisia aloja kumpikin. Niin kutsuttu oma luottamusmies ei akavalaisilla yleensä perustukaan samaan koulutusalaan, tehtävään tai ammattiliittoon, vaan korkeakoulutukseen ja yhteiseen henkilöstöryhmään. Luottamusmiehen yhteystiedot pitäisi saada osana perehdytystä, mutta yhteystietoja voi kysyä myös omasta liitosta milloin tahansa. Lue Maria Ihon haastattelu ja henkilökuva kokonaisuudessaan.
Vaikka puhutaankin luottamusmiesorganisaatiosta, luottamusmiehen asemesta viitataan usein henkilöstöedustajaan, sillä nimikkeet vaihtelevat. Henkilöstöedustajan tehtävä on kuitenkin kaikissa tilanteissa sama: tämä avustaa henkilöstöryhmäänsä työsuhteen kysymyksissä, seuraa työlainsäädännön toteutumista työpaikallaan ja edistää yhteistoimintaa työnantajan kanssa. Akavalainen luottamusmies valitaan silloin, kun on voimassa oleva YTN ry:n solmima työehtosopimus, kuten esimerkiksi ICT-alalla tai teknologiateollisuudessa ja tällä sopimuksella voidaan esimerkiksi laajentaa luottamusmiehen tehtävää. Siten voidaan muun muassa antaa oikeus sopia työehdoista paikallisesti. Jos työehtosopimusta ei ole, eikä henkilöstöryhmään sovelleta työehtosopimusta, valitaan työsopimuslain tarkoittama luottamusvaltuutettu, mikä on yleistä esimerkiksi järjestösektorilla. Työpaikalla voidaan valita myös yhteyshenkilö.
Henkilöstöedustaja valitaan vaalein määräajaksi ja hän on aina työsuhteessa työnantajaansa. Siihen ei vaikuta se, toimiiko henkilöstöedustaja tehtävässä oman toimensa ohella vai onko hänet vapautettu kokonaan työnteosta. Henkilöstöedustajaa koskevat myös yleiset työnteon ehdot, työajat ja työnjohto- eli direktiomääräykset. Hänellä on kuitenkin niin kutsuttu palkka- ja siirtosuoja sekä yleisesti muuta henkilöstöryhmää parempi suoja taloudellistuotannollisissa irtisanomistilanteissa. Henkilöstöedustajan tiedoksisaantioikeus koskee erimielisyystilanteissa tapauksen selvittämisen kannalta olennaisia tietoja, soveltuvin osin tietoja henkilöstöryhmästä sekä keskimääräisiä palkkatilastoja, kun henkilöstöryhmän koko on yli 5. Tiedot annetaan luottamuksellisesti.
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opiskelijasta maisteriksi ja toimihenkilöksi
”Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden järjestäytyminen on vasta lastenkengissä moniin muihin toimialoihin verrattuna.” Maria Iho toteaa, että kaikki eivät välttämättä edes tiedä, ovatko he toimihenkilöitä vai ylempiä toimihenkilöitä. Hän viittaa siihen, että korkeasti koulutetut kuuluvat pääsääntöisesti toimihenkilö tai ylempi toimihenkilö -henkilöstöryhmiin (sekä liikkeenjohtoon tai johtoryhmiin). Toimihenkilöiksi kutsutaan henkilöstöä, joka erotetaan koulutuksellisesti, edunvalvonnallisesti ja ammattiyhdistyspoliittisesti tuntipalkkaisista työntekijöistä. Toimihenkilöiden asema ei perustu tehtävänimikkeisiin eikä muodolliseen koulutukseen, vaan tehtävän vaativuuteen, vaikkakin usein rekrytointi näihin tehtäviin edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai erityiskoulutusta. Yleisesti, maistereiden voidaan sanoa työllistyvän toimihenkilöiksi tai ylemmiksi toimihenkilöiksi.
Toimihenkilön ja ylemmän toimihenkilön toimiasemaraja kuitenkin häilyy, sillä esimerkiksi ICT-alan työehtosopimuksessa 2011―2013 todetaan, ettei koulutuksen osoittama muodollinen pätevyys sellaisenaan määrittele, kuka kuuluu ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan piiriin. Toisaalta esimerkiksi järjestöissä työskentelee ainoastaan toimihenkilöitä. Ylempien toimihenkilöiden työsuhdeturva on heikompi kuin toimihenkilöiden, sillä heidän kollektiivinen sopimusedunvalvontansa eli työehtosopimustoiminta on vähäisempää kuin toimihenkilöillä. Tällöin taito sopia työehdoista työsopimuksella (tai johtajasopimuksella) korostuu. Ylemmillä toimihenkilöillä on usein myös esimiesvastuu, muttei aina. Jos oma asema askarruttaa, se kannattaa tarkistaa yrityksen henkilöstöhallinnosta.
Lisätietoja työnteon ehdoista ja työelämästä
Toimihenkilö ja ylempi toimihenkilö, henkilöstöryhmä ja henkilöstöedustaja ovat käsitteitä, joihin korkeakouluopiskelijat törmäävät viimeistään ensimmäisessä korkeakoulututkintoa edellyttävässä tehtävässään. Kun opiskelija työskentelee esimerkiksi kaupan alalla opintojensa ohella, hän voi luonnollisesti ottaa yhteyttä omaan akavalaiseen liittoonsa mahdollisissa työn ongelmatilanteissa. Luottamusmiesorganisaatio on myös yksi esimerkki ammattijärjestöjen perustehtävistä ja siitä, mihin jäsenmaksutuloja käytetään, mutta mikä ei välttämättä näy suoraan jäsenelle.
Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty ICT-alan työehtosopimusta 2010–2013, joka löytyy osoitteesta ytn.fi. Sivusto on hyvä perehdytys korkeasti koulutettujen työhön yksityissektorilla – siihen kieleen, jota joudumme opiskelemaan tutkinnoistamme riippumatta. Tutustumalla ytn.fi sopimusaloihin saa hyvää lisätietoja kasvatus- ja aikuiskasvatusalan asiantuntijoiden tehtävämahdollisuuksista yksityissektorilla. Julkisorganisaatioihin ja kuntatyönantajaan voi tutustua sen toisen neuvottelujärjestön JUKOn avulla. Lisää työnteon pelisäännöistä ja henkilöstöedustajasta osoitteessa tyomarkkina-avain.fi.
Menestystä loppukevääseen
Mikko Lehtonen
SPECIA, asiantuntija
mikko.lehtonen@specia.fi | 040 080 8947
ps. Yksityissektorin kasvatustieteilijöiden vähimmäispalkkasuositus ilmestyy toukokuussa ja se postitetaan kaikille SPECIAn jäsenille, jotka ovat opiskelleet kasvatustieteiden maistereiksi tai opiskelevat kasvatustieteitä parhaillaan. Lisätietoja palkoista voi lukea täältä.
Hallituksen blogi: Kevät tuutoroinnin parissa
Kevät ja lukuvuosi lähenee loppuaan ja kesälomien alkuun on noin kuukaudenpäivät. Ensi vuoden tuutoroinnin suunnittelu on kovassa vauhdissa ja sitä on tekemässä järisyttävän loistava tiimi. Mukana on sekä kokemusta että uusia naamoja ja tiimimme pursuilee ideoita. Varmasti jotain vanhaa ja tuttuakin tulee olemaan, mutta ensi syksyn yksikköuudistus tulee myös vaikuttamaan Elinikäisten oppijoiden elämään.
Yksi tulevista haasteistamme on uusien opiskelijoiden orientoiminen samalla osaksi Mentoria ja osaksi Kasvatustieteiden yksikköä. Monilla meille tulevilla opiskelijoilla on jo joitain edeltäviä opintoja ja niiden sovittaminen meille uuteen tutkinto-ohjelmaan tulee varmasti olevan haastavaa, ainakin meille tuutoreille. Myös muiden yksiköiden uudet tutkinto-ohjelmat tuovat oman lisämausteensa muun muassa järjestämämme sivuaineinfon sisältöön. Kuitenkin, tiimimme on luottavainen ja odottaa innolla pääsevänsä opastamaan ensi vuoden fukseja yliopiston ihmeelliseen maailmaan.
Uusia tuulia ensi syksynä tulee olemaan yhteistyökuviot Kasvatustieteiden yksikön muiden ainejärjestöjen kanssa. Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen muuttaessa Tampereelle ja samalla meidän kanssamme varhaiskasvattajien seuraksi Virta-rakennukseen saamme loistavan tilaisuuden laajentaa näkemystämme omalla alallamme. Yhteistyö OKAn ja ITUn kanssa on jo poikinut uusia, yhteisiä, ideoita tuutorointiin ensi vuodelle. Jotta ”vanhoille” mentorlaisille jää jotain odotettavaa syksylle, jäävätköön nämä uudet tuulet vielä hieman varjon puolelle ja paljastettakoon nämä vasta syksyn aikana.
Toivon lämpimästi, että mentorlaiset ottavat ensi syksyn uudet tulokkaat yhtä lämpimästi vastaan kuin viime syksynäkin. Syksyn aikana tulee olemaan lukuisia tapahtumia fukseille ja näihin tapahtumiin ovat tervetulleita myös muut Mentorin jäsenet. Tutkintouudistus tuo meitä kaikkia yksikön opiskelijoita lähemmäksi toisiaan, mutta toivottavasti se myös vahvistaa meitä osana Mentor-perhettä.
Iloisin yhteistyöterveisin,
Ulla-Mari Kuusinen
Mentorin tuutorvastaava ½ vuosimallia 2012
P.S. Suosittelen laittamaan kalenteriin ylös päivämäärän 6.9.2012.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)