Aurinkoinen, pakkasen kirpeä ja sydämellinen tervehdys Mentorilaisille näin Ystävänpäivän kunniaksi! Päätimme kollegani Lauran kanssa, että mikä olisikaan meille uusille vastaaville parempi päivä julkaista ensimmäinen numero uudistunutta Panopticonia, kuin ystävyyden ja rakkauden päivä 14.2. Täytyy myöntää, että lehtivastaavuus on meille kummallekin uusi aluevaltaus, mutta eiköhän innokkuus korvaa kokemusta kummasti. Tämä ensimmäinen numero on lähinnä lämmittelynumero (ystävyys lämmittää, hihhih <3), mutta kevätnumeromme sisältää sitten enemmän materiaalia pureskeltavaksi.
Toivomme, että uudistunut Panopticon palvelee aktiivisesti mentorilaisten halua kirjoittaa, lukea ja kommentoida. Jokainen halukas saa mahdollisuuden osallistua Panopticonin tekoon kirjoittamalla omanlaisen juttunsa lehteen. Ottakaan vain yhteyttä meihin vastaaviin! :) Tarkoituksenamme on julkaista joka numerossa sekä vahvasti asiaa että hiukan myös asian vierestä. Emme tyydy siis pelkästään pohtimaan koulutusta, työelämää ja kansainvälisyyttä, vaan haluamme julkaista myös kasvatustieteilijöiden kevyempiä tekstejä elämästä ja kulloinkin esillä olevasta teemasta. Tässä numerossa teemastamme, ystävyydestä, on kirjoittamassa ihanainen Anu Silvennoinen.
Pyrimme julkaisemaan noin kaksi lehteä joka lukukaudessa, joten seuraava ilmestyy jotakuinkin sitten maaliskuun tai huhtikuun aikoihin, kun räystäät tiputtavat, linnut laulavat ja kukat kukkivat. Tai no, ehkä lähinnä sisäkukat - jos kastelee tarpeeksi mutta ei liikaa, pitää ne sopivassa valaistuksessa ja lämpötilassa, antaa ravintolisää tarpeen tullen, katsoo että ruukku on sopivan kokoinen, leikkaa oksia ja nyppii kuivat lehdet.
Ystävyys, tämän lehden teema, on vähän kuin kukkien kasvattamista – monenlaista hoitamista tarvitaan, mutta palkintona oleva kaunis kukinto on sen arvoinen. Jokainen voisikin miettiä mielessään, miten ystävyys ja ystävällisyys toteutuvat meidän kasvatustieteilijöiden kesken ja miten niitä voisi edistää tulevan kevään aikana. Usein meillä ihmisillä on aivoihimme pinttyneenä ajatus siitä, että rakkaus riittää ja kyllä tosi ystävyys kestää. Mutta ei, hoitamatta ei kukoista yksikään ihmissuhde. Ystävyyteen liittyy aina monenlaista aktiivista tekemistä: välittäminen, yhteydenpito, kuunteleminen, hauskat hetket, asioiden jakaminen jne... Ehkä tänä ystävänpäivänä voisimme kaikki miettiä, miten paljon ystävyys rikastuttaa elämäämme ja miten voisimme jakaa ystävällisyyttä ympäristöömme yhä enemmän ja enemmän. Miten voisimme hankkia uusia ystäviä ja olla yhä parempia ystäviä jo hankittujen kanssa? Sillä kun annat ystävyyttä ympärillesi, saat sen moninkertaisena takaisin. Se ei ole edes pois sinulta itseltäsi, joten mikset yrittäisi? :)
Ystävänpäivähalauksin ja aktiivista Panopticon-kautta lupaillen
Sanna Salonen
sanna.salonen@uta.fi
Mentor Ry:n KoPo-vastaava
Mentor Ry:n ½ lehtivastaava
Tampereen Yliopiston edustajiston jäsen
Pääkirjoitus 2/2
Tämä numero on tie ystävyyteen! Kuten varmaan tiedätte, mentorilaiset viettivät rakkauden ja ystävyyden juhlaa keskiviikkona 10.2. Ilta oli varsin mainio - mokkapalat maistuivat ja halipassit täyttyivät kilteistä sanoista sekä sydänkoristeluista. Juhlatilassa kiersi myös Mentorin oma ystäväkirja, josta saat koontia heti pääkirjoituksen jälkeen. Kirjan löydät myös Mentorin huoneesta, ja sitä voi jokainen mentori täytellä siellä ihan vapaasti.
Tänä vuonna Mentor on kunnostautunut ystävystymisessä. Verkostoitumisesta en halua puhua, sillä se termi ei ole ystävyyttä tai aitoa ihmisten välistä kanssakäymistä nähnytkään. Toiveenamme olikin, että kaikki Tampereen yliopiston kasvatustieteilijät, Hämeenlinnan OKL:ää unohtamatta, saisivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Kavereitahan ei koskaan voi olla liikaa! Paitsi joillakin Facebook-pelleillä. Mutta näin siis Mentor lähetti kaveripyynnön Itulle, Kalmalle, Okalle ja TamAukselle. Siitä sai alkunsa ajatus kasvatustieteilijöiden omista Satusitseistä, joita vietetään heti hiihtoloman jälkeen 19.3. On muuten hauska ja ainutlaatuinen tapahtuma tiedossa, joten varaathan paikkasi ajoissa!
Mentorin ystävät eivät lopu tähän, sillä tänäkin keväänä pidetään kasvatustieteilijöiden risteily välillä Turku-Tukholma-Turku. Tällä kertaa se on Mentorin järjestämä. Mukaan on pyydetty kaikki Suomen kasvatustieteilijät Helsingin, Joensuun, Turun, Jyväskylän, Oulun sekä Lapin yliopistoista. Tämä onkin oiva tilaisuus käydä katsomassa, minkälaisia tyyppejä muualla on. He opiskelevat samaa alaa, mutta uskaltaisin sanoa, että hyvin erilaisin metodein ja painotuksin. Sen lisäksi, että he ovat vallan hulvatonta ja hauskaa risteilyseuraa, heidän kanssaan on mielenkiintoista vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia kasvatustieteen opinnoista. Eivätkä kaverit lopu vielä tähänkään! Ensi syksyn puolella Mentor järjestää hypersupersitsit Tampereella, joihin pyydetään kaveriksi sekä Helsingin, että Turun kasvatustieteilijät.
Niitä odotellessa emme tietystikään unohda pienempiä, Mentorin omia tapahtumia, sillä yhteisöllisyys ja hyvä ryhmähenki ovat ainejärjestömme tärkeimpiä tavoitteita. Tiedossa on siis kaikennäköistä rallattelua hyvässä porukassa aina mäenlaskusta pubikierrokseen. Älkääkä unohtako, että tapahtumien suhteen saa aina myös esittää toiveita, jotta teille kaikille kavereille löytyisi jotain mielekästä tekemistä. Huomatkaa myös se, että Mentorin hallitus ja vastaavat ovat olemassa kaikkia teitä 324:ää jäsentä varten, eikä vain sitä pientä ja aktiivista kaikessamukana-joukkoa varten. Kaikki uudet ja vanhat opiskelijat, aktiiviset ja vähemmän aktiiviset, ovat enemmän kuin tervetulleita mukaan leikkiin.
Puss och kram, mitä mainiointa ystävänpäivää Mentorille!
Laura Luomaranta,
tiedotus- ja ½ lehtivastaava
Mentorin ystäväkirja 2010
Minä olen: Mentor
Synttäreitäni juhlin: viiden vuoden välein. Nyt olen 35v!
Mielimusaa: indie, hipahtava, Spotify, hip hop, Kari Tapio, PMMP, Coldplay, Disney, Blur, Stella, U2, iloinen tanssimusa, klassinen, Kraftverk
Paras kappale: The Smiths – There Is a Light That Never Goes Out , Stella- Piste, Hey there Delilah, häävalssi, Club for Five - Brothers in Arms, Mentor tanssii jee jee jee
Paras peli: Alias, Alias ruotsiksi, Guitar Hero, Sims 2, SingStar, WII, Stone Age, Imago, Scrabble
Paras elokuva: Ice Age, 500 days of summer, Frida, Chicago, Holiday, Tahraton mieli, Leijonakuningas, I am Sam, PS. I love you, Madagaskarit, TSH, Perfume
Lempijoukkueeni: Men ja Tor (sähly), Kalpa, KKK, Astra, Suomi, HIFK
Toteutumaton toiveeni: Saada paljon poikia ainejärjestöömme, irlantilainen mies, koiranulkoiluttaja-mies, mopsi, Berliinin matka, maailman ympärimatka, Barcelonan matka, Australian matka, Uuden-Seelannin matka
Onni on: mies, ihanat ystävät ja perhe, koti, pienissä asioissa, laiskottelua sunnuntaisin, ihan nätti nimi
Tärkeintä koulussa: kahvi, ystävät, Juvenes, ruoka, kivan pito, viihtyvyys, itsereflektio, oppiminen
Kouluaine, josta pidän eniten: kasvis! vertaileva kasvatustiede, liikunta, köksä, naistutkimus, sosiaaliantropologia, enkku
Harrastuksistani tärkein: sähly, kalastus, valokuvaus, bodypump, dataus, ultimate, kahviloissa hengailu, sukellus, nukkuminen, kävely
Hulluin haaveeni: valmistua maisteriksi, matka Berliiniin, elämäni nainen/mies, reissumies, pitkä matka, matkustus, lapsen teko nyt, asunto Euroopassa, muutto ulkomaille
Pieni paheeni: tämä Olvi, paahtoleipä, Makuuni, kalorit, herkut, laiskuus, suklaa
Parasta minussa: pyöreys ja vihreys, positiivisuus, kuuntelemisen taito, huumorintaju, nukkumisen taito, minä itse, Saastamoinen, nauru muiden jutuille, söpöys
----------------
Tämän tieteellisen tutkimuksen tuloksena voimme siis vetää päätelmän että:
Mentor on jatkuvasti matkustuksesta haaveileva, söpö, hauska ja positiivinen tyttö, joka pelaa sählyä ja kalastaa miehiä. Mentorin tapaat todennäköisimmin Juvenekselta ruokapöydän äärestä.
--------------
Tänä vuonna Mentor on kunnostautunut ystävystymisessä. Verkostoitumisesta en halua puhua, sillä se termi ei ole ystävyyttä tai aitoa ihmisten välistä kanssakäymistä nähnytkään. Toiveenamme olikin, että kaikki Tampereen yliopiston kasvatustieteilijät, Hämeenlinnan OKL:ää unohtamatta, saisivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Kavereitahan ei koskaan voi olla liikaa! Paitsi joillakin Facebook-pelleillä. Mutta näin siis Mentor lähetti kaveripyynnön Itulle, Kalmalle, Okalle ja TamAukselle. Siitä sai alkunsa ajatus kasvatustieteilijöiden omista Satusitseistä, joita vietetään heti hiihtoloman jälkeen 19.3. On muuten hauska ja ainutlaatuinen tapahtuma tiedossa, joten varaathan paikkasi ajoissa!
Mentorin ystävät eivät lopu tähän, sillä tänäkin keväänä pidetään kasvatustieteilijöiden risteily välillä Turku-Tukholma-Turku. Tällä kertaa se on Mentorin järjestämä. Mukaan on pyydetty kaikki Suomen kasvatustieteilijät Helsingin, Joensuun, Turun, Jyväskylän, Oulun sekä Lapin yliopistoista. Tämä onkin oiva tilaisuus käydä katsomassa, minkälaisia tyyppejä muualla on. He opiskelevat samaa alaa, mutta uskaltaisin sanoa, että hyvin erilaisin metodein ja painotuksin. Sen lisäksi, että he ovat vallan hulvatonta ja hauskaa risteilyseuraa, heidän kanssaan on mielenkiintoista vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia kasvatustieteen opinnoista. Eivätkä kaverit lopu vielä tähänkään! Ensi syksyn puolella Mentor järjestää hypersupersitsit Tampereella, joihin pyydetään kaveriksi sekä Helsingin, että Turun kasvatustieteilijät.
Niitä odotellessa emme tietystikään unohda pienempiä, Mentorin omia tapahtumia, sillä yhteisöllisyys ja hyvä ryhmähenki ovat ainejärjestömme tärkeimpiä tavoitteita. Tiedossa on siis kaikennäköistä rallattelua hyvässä porukassa aina mäenlaskusta pubikierrokseen. Älkääkä unohtako, että tapahtumien suhteen saa aina myös esittää toiveita, jotta teille kaikille kavereille löytyisi jotain mielekästä tekemistä. Huomatkaa myös se, että Mentorin hallitus ja vastaavat ovat olemassa kaikkia teitä 324:ää jäsentä varten, eikä vain sitä pientä ja aktiivista kaikessamukana-joukkoa varten. Kaikki uudet ja vanhat opiskelijat, aktiiviset ja vähemmän aktiiviset, ovat enemmän kuin tervetulleita mukaan leikkiin.
Puss och kram, mitä mainiointa ystävänpäivää Mentorille!
Laura Luomaranta,
tiedotus- ja ½ lehtivastaava
Mentorin ystäväkirja 2010
Minä olen: Mentor
Synttäreitäni juhlin: viiden vuoden välein. Nyt olen 35v!
Mielimusaa: indie, hipahtava, Spotify, hip hop, Kari Tapio, PMMP, Coldplay, Disney, Blur, Stella, U2, iloinen tanssimusa, klassinen, Kraftverk
Paras kappale: The Smiths – There Is a Light That Never Goes Out , Stella- Piste, Hey there Delilah, häävalssi, Club for Five - Brothers in Arms, Mentor tanssii jee jee jee
Paras peli: Alias, Alias ruotsiksi, Guitar Hero, Sims 2, SingStar, WII, Stone Age, Imago, Scrabble
Paras elokuva: Ice Age, 500 days of summer, Frida, Chicago, Holiday, Tahraton mieli, Leijonakuningas, I am Sam, PS. I love you, Madagaskarit, TSH, Perfume
Lempijoukkueeni: Men ja Tor (sähly), Kalpa, KKK, Astra, Suomi, HIFK
Toteutumaton toiveeni: Saada paljon poikia ainejärjestöömme, irlantilainen mies, koiranulkoiluttaja-mies, mopsi, Berliinin matka, maailman ympärimatka, Barcelonan matka, Australian matka, Uuden-Seelannin matka
Onni on: mies, ihanat ystävät ja perhe, koti, pienissä asioissa, laiskottelua sunnuntaisin, ihan nätti nimi
Tärkeintä koulussa: kahvi, ystävät, Juvenes, ruoka, kivan pito, viihtyvyys, itsereflektio, oppiminen
Kouluaine, josta pidän eniten: kasvis! vertaileva kasvatustiede, liikunta, köksä, naistutkimus, sosiaaliantropologia, enkku
Harrastuksistani tärkein: sähly, kalastus, valokuvaus, bodypump, dataus, ultimate, kahviloissa hengailu, sukellus, nukkuminen, kävely
Hulluin haaveeni: valmistua maisteriksi, matka Berliiniin, elämäni nainen/mies, reissumies, pitkä matka, matkustus, lapsen teko nyt, asunto Euroopassa, muutto ulkomaille
Pieni paheeni: tämä Olvi, paahtoleipä, Makuuni, kalorit, herkut, laiskuus, suklaa
Parasta minussa: pyöreys ja vihreys, positiivisuus, kuuntelemisen taito, huumorintaju, nukkumisen taito, minä itse, Saastamoinen, nauru muiden jutuille, söpöys
----------------
Tämän tieteellisen tutkimuksen tuloksena voimme siis vetää päätelmän että:
Mentor on jatkuvasti matkustuksesta haaveileva, söpö, hauska ja positiivinen tyttö, joka pelaa sählyä ja kalastaa miehiä. Mentorin tapaat todennäköisimmin Juvenekselta ruokapöydän äärestä.
--------------
Ystävänpäivän kunniaksi: Mentorin ihanat aktiivit!
Ystävänpäivän kunniaksi haluamme esitellä teille Mentorin hallituksen ja vastaavat! Teemaamme liittyen tiedustelimme muun muassa aktiivien suklaamieltymyksiä, joten nyt vaan kurkistelemaan, mitä makuja uudet aktiivit meille tarjoavat!
Lempinimet: Sussu, Supa
Lempparisuklaa: Maraboun Daim-suklaa
Unelmatyö: Ohjaaja opiskelijoille tai työelämässä
+: Opiskelen 3.vuotta ja toimin toisena puheenjohtajana. Jo ensimmäisenä opiskeluvuotena aj-toiminta vei mukanaan ja pj:n tehtävät olivat ikäänkuin luonnollinen jatkumo vapaa-aikavastaavan ja rahastonhoitajan hommien jälkeen. Ja mikäpäs siinä toimiessa kun myös muu aktiiviporukka tekee kaikkensa järjestön eteen ;)
Nimi: Hanna Suikkanen
Lempinimet: Hanna vaan
Lempisuklaa: Marabou maitosuklaa, minttukrokanteilla tai ilman
Unelmatyöpaikka: Erityisoppilaiden parissa
+: Olen 3. vuoden opiskelija ja toinen Mentorin puheenjohtajista. Olen ollut mukana ainejärjestötoiminnassa opintojen alusta alkaen, enkä ole katunut päivääkään! Ensimmäinen vuosi meni vapaa-aikavastaavana häärätessä ja viime vuonna toimin varapuheenjohtajana. Vuoden verran kun puheenjohtajan hommia sivusta seurasi, alkoi kiinnostus tuota pestiä kohtaan kasvaa entisestään. Ja tässä sitä nyt ollaan! Ja sitäpaitsi ainejärjestötoiminta on älyttömän mukavaa hommaa! :)
Nimi: Katri Piirainen
Lempinimet: Anelma, Unelma (thänks to Laura ja Anna)
Lempisuklaa: syön mieluummin salmiakkia
Unelmatyöpaikka: Näitä on monta: parturi, rakennusmies, floristi, siivooja, tarhantäti, bussikuski, sihteeri, lentoemo, puutarhuri, lasinpuhaltaja, ... Voisin tehdä kaikkia vaikka kuukauden ja sit aina vaihtaa uuteen työhön. Ois niin siistiä!
+: Opiskelen toista vuotta. Mentorissa teen sihteerin hommia eli kirjoittelen pöytäkirjoja ja halusin tähän hommaan siks, kun oon aina halunnu pukeutua kynähameeseen, kauluspaitaan ja korkkareihin ja laittaa sit vielä tiukan nutturan. Viimesin ei enää onnistu, mutta ehkä mä noi muut vielä toteutan jossain kokouksessa. :)
lempinimi: Anneli, Tirkkis, Tirkku
lempisuklaa: mahdollisimman tumma ripauksella appelsiinia tai vadelmaa.
unelmatyöpaikka: mielekäs puuha, jossa on sopivasti vapautta ja vastuuta.
+: Opiskelen kolmatta vuotta, toimin rahaston- eli taloudenhoitajana. Loikkasin tähän toimenkuvaan sihteerin pestistä. Olen ollut mukana jo tovin, tämä on kivaa! :)
Lempinimi: Sanna :D (muita lempinimiä mm. Viljonkka :D)
Lempisuklaa: Melkein kaikki käy <3 PAITSI mm. valko”suklaa”
Unelmatyöpaikka: Sopiva sekoitus maailman parantamista, johtamista, politiikkaa ja kasvatustiedettä. Opetusministeri? Rehtori? Saa nähdä!
+: Olen toisen vuoden kasvatustieteilijä ja toimin Mentorin hallituksessa KoPo-vastaavana ja Panopticonista (eli tästä lehdestä) vastaan myös Lauran kanssa! Lisäksi puuhastelen Tampereen yliopiston edaattorina ja TYKO:n toimihenkilönä. Rakastan aktiivista elämää, tanssimista ja astangajoogaa... <3
Nimi: Laura Luomaranta
Lempinimet: Lörtsy, Lörde, Larde-Azz
Lempisuklaa: Omarsuklaa! Eiku Marianne..ei osaa päättää.
Unelma-ammatti: Takala II
+: Siirryin tänä vuonna bileiden järkkäilystä koodaukseen. Vastaan siis Mentorin nettisivuista ja tästä blogista. Se on jännä miten ennen inhosin tietokoneita, enkä oikeasti osannut yhtään mitään! Mutta nyt, vihaan niitä vielä enemmän. Erityisesti sanaa error, joka pomppaa joka väliin mitä ikinä sitten teenkin, mikä johtuu taas siitä etten vieläkään osaa mitään. Mutta onneksi tämä on ollu niin kovin opettavaista ja sitä kautta mielekästä, etten vaihtaisi kuin ehkä yhden päivän:> Haluan kuitenkin oikeasti tehdä tätä, koska näin pienen järjestön puitteissa on hyvä harjotella tälläisiakin työelämätaitoja. Sitäpaitsi koko tämä aktiivina oleminen on ollut todella kivaa. Suosittelen!
Lempinimet: Eltsu, itkupilli
Lempisuklaa: marabou minttukrokantti ja appelsiini ja daimi ja kyllä se tavallinen käy
Unelmatyöpaikka: suklaan koemaistaja
+: Kolmannen vuoden opiskelija, joka tulee ensi syksynä olemaan jo neljännen vuoden opiskelija eli ikäloppu, kauheeta! Opiskeluaika kiitää siivillä, kun on kaikkea mukavaa tekemistä, kuten ainejärjestössä yhdessä touhuaminen. Tänä vuonna vastuualueena suhteet ammattijärjestöömme, eli Speciaa
Lempinimet: Annie (käytetään perhepiirissä englanniksi lausuttuna)
Lempisuklaa: Kultasuklaan Mansikkatummasuklaa
Unelmatyöpaikka: hmm... salainen unelma on kondiittorin työ, mutta näin kasvatusalalla se voisi olla maisemakonttori merinäköalalla, henkilöstöön ja koulutukseen liittyvää suunnittelua, projekteja, hankkeita, ulkomaanmatkoja...
+: Opiskelen viidettä vuotta yliopistossa, alunperin varhaiskasvatusta ja nyt kasvatustiedettä. Olen hallituksessa yrityssuhde- ja sopo-vastaavana. Lähdin hallitukseen mukaan, koska ainejärjestötoiminta on vaan niin mukavaa ja saahan siitä myös hyvän merkinnän cv:hen. :)
Lempinimet: Minski
Lempisuklaa: Maraboun tavallinen tai daim-suklaa
Unelmatyöpaikka: Unelmätyöni olisi toimia koulutussuunnittelijana tai jossain varhaiskasvatukseen liittyvässä hallintotehtävässä.
+: Jeps, eli kolmas vuosi on kasvatustieteen opintoja menossa. Opiskelin ensimmäiset kaksi vuotta Turun yliopistossa kunnes vaihdoin viime syksynä Tampereen yliopistoon. Tänä vuonna olen Mentorin hallituksessa kulttuurivastaavana ja hoidan siinä sivussa myös muitakin asioita kuten huippuhienoa Kasvisristeilyä. Halusin mukaan hallitukseen, sillä muuten en olisi tavannut niin monia kivoja ihmisiä ja saanut tuttuja yliopistolta.
Nimi: Telma Rivinoja
Lempinimet: Telmu, Telmuska
Lempisuklaa: Fazerin Lontoon rae-suklaa
Unelmatyöpaikka: karkkien koemaistaja
+: Opiskelen ekaa vuotta ja edustan mentorin junioriosastoa parin muun ihanan ysikymppisen kanssa :) Mentorin toiminnassa oon mukana laitoskahvivastaavan ominaisuudessa ja toimintaan lähdin mukaan, koska hyvällä porukalla on kivaa puuhastella.
Nimi: Mira Valkonen (kuva ilmestyy myöhemmin!)
Lempinimet: Mirasta on aika hankala vääntää mitään.. Saa keksiä!
Lempisuklaa: Fazerin Fazerina Caramel 44g suklaapatukka - klassikko!
Unelmatyöpaikka: Opinto-ohjaaja tai vastaavanlainen tsemppaaja :)
+: Ensimmäsen vuoden hääräilijä, kv-vastaava ja tuutorvastaava. Tykkään himona paahtoleivästä ja suolakurkuista. Tykkään myös ihmisistä ja siks oonkin mukana näissä hommissa :)
Nimi: Elina Kangastupa
Lempinimet: Eipä mulle oikeestaan noita ole siunaantunut
Lempisuklaa: Fazerin perus sininen tai Maraboun minttukrokantti, vaikea valinta
Unelmatyöpaikka: Jaa, joku missä ei tarvitsisi hirveän aikasin herätä :P tai sitten jotain koulutussuunnittelun puolella, tiedä häntä vielä
+: Ensimmäistä vuotta opiskelen. Mukaan halusin, koska tykkään osallistua erilaisten asioiden suunnitteluun ja näin ainakin tietää missä ollaan ainejärjestössä menossa. Tutor-vastaavaksi halusin, koska mielestäni on tärkeää ottaa uudet opiskelijat mahdollisimman hyvin huomioon. Itseäni tutor-toiminta ainaskin auttoi tosi paljon
Nimi: Tiia-Liina Puupponen
Lempinimet: Tilla
Lempisuklaa: Maraboun minttukrokantti
Unelmatyöpaikka: jaa-a, suuri kysymysmerkki
+: Olen ensimmäisen vuoden opiskelija ja yksi vapaa-aikavastaavista. Halusin mukaan kivaan porukkaan suunnittelemaan tapahtumia ja vaikuttamaan.
Nimi: Anna Kivimäki
Lempinimet: Ansku, Anneli
Lempisuklaa: Kinder BUENO!
Unelmatyöpaikka: Valokuvaajaksi oon aina halunnut! (mutta taidan olla väärällä alalla.. :D )
Mutta ehkä jokin kansainvälinen työ, etenkin nuorten ja lasten parissa, voisi olla tosi kiinnostavaa.
+: Olen 20 -vuotias ja opiskelen täällä nyt ensimmäistä vuotta. Toimin siis Mentorin kv-tutorvastaavana ja vapaa-aikavastaavana. Kiinnostuin kv-tutorvastaavuudesta, koska haluan päästä tutustuun myös muista maista tuleviin opiskelijoihin. Suunnittelen myös itse vaihtoonlähtöä jossain vaiheessa opiskeluja, joten haluan auttaa tänne tulevia vaihtareita ja nähdä millasta vaihtotoiminta on. Vapaa-aikavastaavuudesta innostuin, koska ajattelin että olisi tosi hauskaa olla mukana järjestämässä kaikkea jännää toimintaa Mentorille! Siinä myös tutustuu hyvin kaikkiin mahtaviin Mentorlaisiin :)
Lempinimet: Ridge
Lempisuklaa: fazerin keksisuklaa
Unelmatyöpaikka: korvatunturi
+: Opiskelen ensimmäistä vuotta eli fuksi. Ja järjestän juhlia eli olen vapaa-aikavastaava ja miksi lähdin mukaan? Minulle kerrottiin, että tämä on mukavaa hommaa, jossa tutustuu uusiin ihmisiin ja saa keksiä kaikkia kivoja tapahtumia, niin sitten päätin kokeilla puhuttiinko minulle totta. Taidettiin puhua.
Lempinimet: Monia ei käytössä olevia.
Lempisuklaa: tarjolla oleva
Unelmatyöpaikka: Sellainen, johon ei tarvitse herätä aikaisin ja jota voi tarvittaessa tehdä läppärin kanssa sohvan pohjalta.
+: Opiskelen ensimmäistä vuotta ja lähdin vapaa-aikavastaavaksi, koska olen välillä liian kiireinen/laiska osallistumaan tapahtumiin, joten nyt tulee väkisinkin oltua mukana ainakin jollakin tavalla tapahtumissa!
Nimi: Emmi Hannuksela
Lempinimet: Emppa
Lempisuklaa: Fazeriina, Fazer omar ja sininen. Ainoastaan suklaan ollessa kyseessä voin kutsua itseäni kaikkiruokaiseksi :D
Unelmatyöpaikka: nyt: Kesätyöntekijä ripareilla, aikuisena: opettaja yläasteella (vaikka olen aina sanonut että vain hullut menevät yläasteelle opettamaan)
+: Olen toisen vuoden opiskelija ja pääaineeksi olen valinnut kasvatustieteen. Olen tämän vuoden liikunta- ja ympäristövastaava. Olen aikamoinen tyhjäpää juhlien ja tapahtumien ideoimisessa mutta innostun muiden ideoista helposti joista taas inspiroidun itse. Tykkään olla järjestämisessä mukana ja niissä tapaa uusia tuttavuuksia. Pitkäksi sivuaineeksi aion lukea terveystiedon, lyhyiksi erityispedagogiikan ja naistutkimuksen. Harrastuksiini kuuluu tällä hetkellä showtanssi ja argentiinalainen tango.
Puheliaita, taiteellisia, haaveilijoita, urheilullisia, päivänpiristäjiä, empaattisia kuuntelijoita.. - ja niin ihanan persoonallisia ystäviä
Runebergin tortut on jo tässä vaiheessa helmikuuta popsittu parempiin suihin ja varmasti monen yliopisto- opiskelijan aikataulu on enemmän tai vähemmän täysi tehtävänpalautuksista, seminaareista, tentteihin pänttäilystä yms. Hmm.. Mitähän tärkeitä deadlineja minun omassa kalenterissani paistaakaan.. Ainakin sen erään kurssin haastattelu tulisi tehdä, parin esseen verran liiketoiminnan kiemuroita pääsisi pohtimaan ja.. Ja niin – sieltähän se muiden nimipäiväsankarien joukosta taas pistää silmään: Voiton ja Valentinin päivä. Ja tämä Ystävyyden juhlistamisen päivä on taas tulevana sunnuntaina. Tahtoisitko siis pohtia kanssani nyt hieman ystävyyttä sen kunniaksi ja unohtaa hetkeksi aivolohkoistasi kaikenlaiset arjen asiat ja kiireet.
Ystävyys, se on jotenkin jo kivan sointuva ja pehmeä sanakin. Mutta mikä siitä oikeastaan tekee niin arvokasta ja ketä voimme kutsua ystäviksemme? Mietitäänpä nyt vaikka tavallisen Olli opiskelijan tai Liisa korkolappujen kuluttajan Face Book- yhteisön, eli kotoisasti naamailukirjan profiilia, sillä sieltähän niitä ystäviä löytyy. No tässä vaiheessa varmasti ajattelet, että eihän nyt naamakirjaystävien lukumäärällä ole välttämättä paljonkaan tekemistä todellisen ystävyyden kanssa. Voi olla näin, mutta ystävyyttä onkin olemassa kuitenkin montaa eri lajia kuin jäätelöitä kesäisen kioskin pakastealtaalla ja erilaiset kaveruus- ja ystävyyssuhteet ovat omalla tavallaan tärkeitä ja tarpeellisia.
Nyt seuraavaksi haluankin antaa sinulle pienen ajatusleikin. Mieti hetkinen jotain oikein mukavaa tapahtumaa, joka sinulle on sattunut yliopistomme kampuksella, jotain sellaista, jonka muisteleminen saa hymyn nousemaan suupieliin asti. No niin, saanko arvata, että luultavasti tähän mukavaan muistoosi liittyy ystäviä, opiskelukavereita tai tuttavia, joiden seurassa koit tämän ihanan, hauskan tai ainakin jollain lailla mieleenpainuvan hetken. Yliopistollakin nimittäin näkyy monenlaista ystävyyttä päivittäin. Voi olla, että jotkut opiskelijat käyvät luentojen jälkeen raikkaita ja kantaa ottavia akateemisia keskusteluja, vaikkeivät muuten tapaisikaan, toiset taas viettävät mielellään yhteistä aikaa Atalpan kuntosalilla tai tanssin pyörteissä ja joidenkin kanssa taas suunnitellaan yhteisiä mukavia reissuja ja jaetaan arkipäivän suruja ja iloja.
Niin… Joidenkin ystävien kanssa tulet jakamaan lähes koko elämän mittaisen taipaleen kun taas toiset kulkevat rinnallasi hetken aikaa. Mutta luulenpa, että nämä samat avainainesosat ovat niitä kaikista tärkeimpiä itse muistettavaksi ja arvokkaimpia vastaanottaa erisyvyisissä kaveruussuhteissa. Näitä ovat toisen persoonallisuuden ja sitä kautta erilaisuuden arvostus ja tietysti aito välittäminen. Miksemme sen sijaan, että asetamme sekä toisillemme että myös itsellemme yhdenmukaisia paineita alkaisi arvostaa enemmän erilaisia taitoja, lahjakkuuksia ja persoonallisuuksia. Jo lapset ja nuoret voisi koulussa opettaa näkemään toistensa persoonallisuudet rikkautena ja arkipäivää piristävänä voimavarana. Tällaisen ajattelutavan vahvistaminen tuskin ainakaan lisäisi koulukiusaamista ja muuta ikävissä määrin lisääntynyttä pahoinvointia. Ja välittäminen taas ei saa olla luonnonvara, joka kuuluu budjettiriihien säästölinjauksiin edes näin laman aikanakaan. Minä ainakin haluan välittää erilaisista ystävistäni! Eikä se tarvitse aina olla mitään isoja tekoja. Itse olen päättänyt olla nyt omalla tavallani ystävänä myös yksin, hiljentyneelle maaseudulle jääneelle mummolleni, soittelemalla ja mukavia jutustelemalla aina silloin tällöin. Jo pienellä huomioimisellakin, joka ei sinulta paljoa ponnisteluja vaadi, voi olla jollekin ihmiselle suuri merkitys.
Kaiken kaikkiaan elämästä elämänmakuista tekevät juuri erilaiset ihmiset ympärillämme, vai mitä? Ystävyyssuhteen kuten parisuhteenkin elossa pitäviä voimia ovatkin mielestäni itsensä peliin laittava heittäytyminen ja vastavuoroisuus. Ei saa piiloutua tenttikirjan tai epäaidon naamarin taa, vaan kannattaa näyttää toiselle aidosti oma persoonansa. Silloin syntyy molempien elämää rikastuttavia yhteisiä hetkiä, keskusteluja ja mukavia muistoja. Ihmistä, joka yrittää epäaidolla olemisella miellyttää toisia oman itsen kustannuksella, ei kukaan todellisuudessa jaksa arvostaa. Kannattaa viljellä myös huumoria ja hassuttelua, sillä ne ovat kaveruussuhteen piristäviä liimoja.
Ehkä sinä voisit nyt tänä ystävänpäivänä miettiä, mitä ihanan aitoja, kiinnostavia ja persoonallisia piirteitä ystävässäsi on? Ehkä voisit kertoakin sen hänelle. Miksi tuntuu hyvälle olla juuri hänen ystävänsä tai vaikkapa opiskelu- tai työkaverinsa. Nyt lopettelen pohdintani hieman hippihengessä (peace and love), mikä varmasti sopiikin hyvin näin rakkaan ainejärjestömme Mentorin hippiteemaisten ystävänpäiväbileiden jälkeen. Haluan nimittäin toivottaa teille kaikille toisia arvostavaa ystävänpäivää työkaverini hassun ja keveän, mutta silti kauniin, pienen ajatuksen sisältävän vertauksen siivin kuumajuoma- ja limsamukista: " Minä olen kylmä, sinä kuuma. Yhdessä olemmekin juuri sopivat. ”
- Anu Silvennoinen-
Ystävyys, se on jotenkin jo kivan sointuva ja pehmeä sanakin. Mutta mikä siitä oikeastaan tekee niin arvokasta ja ketä voimme kutsua ystäviksemme? Mietitäänpä nyt vaikka tavallisen Olli opiskelijan tai Liisa korkolappujen kuluttajan Face Book- yhteisön, eli kotoisasti naamailukirjan profiilia, sillä sieltähän niitä ystäviä löytyy. No tässä vaiheessa varmasti ajattelet, että eihän nyt naamakirjaystävien lukumäärällä ole välttämättä paljonkaan tekemistä todellisen ystävyyden kanssa. Voi olla näin, mutta ystävyyttä onkin olemassa kuitenkin montaa eri lajia kuin jäätelöitä kesäisen kioskin pakastealtaalla ja erilaiset kaveruus- ja ystävyyssuhteet ovat omalla tavallaan tärkeitä ja tarpeellisia.
Nyt seuraavaksi haluankin antaa sinulle pienen ajatusleikin. Mieti hetkinen jotain oikein mukavaa tapahtumaa, joka sinulle on sattunut yliopistomme kampuksella, jotain sellaista, jonka muisteleminen saa hymyn nousemaan suupieliin asti. No niin, saanko arvata, että luultavasti tähän mukavaan muistoosi liittyy ystäviä, opiskelukavereita tai tuttavia, joiden seurassa koit tämän ihanan, hauskan tai ainakin jollain lailla mieleenpainuvan hetken. Yliopistollakin nimittäin näkyy monenlaista ystävyyttä päivittäin. Voi olla, että jotkut opiskelijat käyvät luentojen jälkeen raikkaita ja kantaa ottavia akateemisia keskusteluja, vaikkeivät muuten tapaisikaan, toiset taas viettävät mielellään yhteistä aikaa Atalpan kuntosalilla tai tanssin pyörteissä ja joidenkin kanssa taas suunnitellaan yhteisiä mukavia reissuja ja jaetaan arkipäivän suruja ja iloja.
Niin… Joidenkin ystävien kanssa tulet jakamaan lähes koko elämän mittaisen taipaleen kun taas toiset kulkevat rinnallasi hetken aikaa. Mutta luulenpa, että nämä samat avainainesosat ovat niitä kaikista tärkeimpiä itse muistettavaksi ja arvokkaimpia vastaanottaa erisyvyisissä kaveruussuhteissa. Näitä ovat toisen persoonallisuuden ja sitä kautta erilaisuuden arvostus ja tietysti aito välittäminen. Miksemme sen sijaan, että asetamme sekä toisillemme että myös itsellemme yhdenmukaisia paineita alkaisi arvostaa enemmän erilaisia taitoja, lahjakkuuksia ja persoonallisuuksia. Jo lapset ja nuoret voisi koulussa opettaa näkemään toistensa persoonallisuudet rikkautena ja arkipäivää piristävänä voimavarana. Tällaisen ajattelutavan vahvistaminen tuskin ainakaan lisäisi koulukiusaamista ja muuta ikävissä määrin lisääntynyttä pahoinvointia. Ja välittäminen taas ei saa olla luonnonvara, joka kuuluu budjettiriihien säästölinjauksiin edes näin laman aikanakaan. Minä ainakin haluan välittää erilaisista ystävistäni! Eikä se tarvitse aina olla mitään isoja tekoja. Itse olen päättänyt olla nyt omalla tavallani ystävänä myös yksin, hiljentyneelle maaseudulle jääneelle mummolleni, soittelemalla ja mukavia jutustelemalla aina silloin tällöin. Jo pienellä huomioimisellakin, joka ei sinulta paljoa ponnisteluja vaadi, voi olla jollekin ihmiselle suuri merkitys.
Kaiken kaikkiaan elämästä elämänmakuista tekevät juuri erilaiset ihmiset ympärillämme, vai mitä? Ystävyyssuhteen kuten parisuhteenkin elossa pitäviä voimia ovatkin mielestäni itsensä peliin laittava heittäytyminen ja vastavuoroisuus. Ei saa piiloutua tenttikirjan tai epäaidon naamarin taa, vaan kannattaa näyttää toiselle aidosti oma persoonansa. Silloin syntyy molempien elämää rikastuttavia yhteisiä hetkiä, keskusteluja ja mukavia muistoja. Ihmistä, joka yrittää epäaidolla olemisella miellyttää toisia oman itsen kustannuksella, ei kukaan todellisuudessa jaksa arvostaa. Kannattaa viljellä myös huumoria ja hassuttelua, sillä ne ovat kaveruussuhteen piristäviä liimoja.
Ehkä sinä voisit nyt tänä ystävänpäivänä miettiä, mitä ihanan aitoja, kiinnostavia ja persoonallisia piirteitä ystävässäsi on? Ehkä voisit kertoakin sen hänelle. Miksi tuntuu hyvälle olla juuri hänen ystävänsä tai vaikkapa opiskelu- tai työkaverinsa. Nyt lopettelen pohdintani hieman hippihengessä (peace and love), mikä varmasti sopiikin hyvin näin rakkaan ainejärjestömme Mentorin hippiteemaisten ystävänpäiväbileiden jälkeen. Haluan nimittäin toivottaa teille kaikille toisia arvostavaa ystävänpäivää työkaverini hassun ja keveän, mutta silti kauniin, pienen ajatuksen sisältävän vertauksen siivin kuumajuoma- ja limsamukista: " Minä olen kylmä, sinä kuuma. Yhdessä olemmekin juuri sopivat. ”
- Anu Silvennoinen-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)