Pääkirjoitus 1/2012

Vuoden ensimmäinen Panopticon lepää nyt silmiesi edessä. Suunnitelmissa on kuukausittain ilmestyvä Panopticon ja ainakin ensimmäisen julkaisun osalta ollaan vielä aikataulussa. Jatkossa asettamamme aikataulun perässä pysyminen riippuu paitsi meistä, lehden toimituksesta, mutta myös sinusta, lukijasta. Lehteä kun julkaistaan sitä tahtia mitä julkaistavia juttuja kertyy.

Tämän kertaisessa Panopticonissa esittäytyy Mentorin vuoden 2012 hurmaava hallitus. Luomme katsauksen kuluneen kuukauden kiinnostavimpiin opiskelijatapahtumiin ja lisäksi pääsemme tutustumaan opiskeluun kotiäidin näkökulmasta Suvi Pitkäsen artikkelissa. Tämän lehden koonnista olemme vastuussa me, Janne ja Ulla-Mari, vuoden 2012 lehtivastaavat.

Janne:

Kevätkausi on lähtenyt rullaamaan mukavasti eteenpäin, eivätkä luennot ja tentit vie kaikkea aikaa. Hyvä juttu, että tartuin ainejärjestötoiminnassa kolmeen eri vastaavuuteen, muutenhan minulle olisi saattanut jäädä vapaa-aikaa. Pöytäkirjojen intohimoisen laatimisen sekä sähköpostilistojen tunnollisen päivittämisen lisäksi minua on luonnollisesti työllistänyt jokaisen kasvatustieteilijän suosikkijulkaisu, eli tämä verkkolehti.

Tuntuu kivalta saada ensimmäinen omalla vastuulla ollut Panopticon ulos. Verkkolehden kirjoittaminen ja koostaminen on ainakin ensimmäisen kuukauden uutuudenviehätyksessä mukavaa puuhaa. Nyt ei kuitenkaan ole aikaa jäädä tyytyväisenä lepäilemään, sillä Maaliskuun Panopticon odottaa kirjoittajaansa. Älkää siis luulkokaan, että lakkaan vaahtoamasta Panopticonista nyt ensimmäisen lehden jälkeen. Ehei, tulen syöttämään teille Panopticonia pitkin seuraavaa vuotta. Onneksenne lehti on virtuaalinen...

Ulla:

En voi uskoa, että alkaneesta vuodesta helmikuukin on jo kohta lopuillaan ja kohta alkaa viimeinen periodi; kevät tulee jo vauhdilla. Kuten Janne, ei omassa vapaa-ajassani tule varmasti olemaan tekemisen puutetta mitä pidemmälle kevättä mennään.  Tuutoroinnin suunnittelu on käynnistetty ja pian saamme tietää, ketkä lähtevät tekemään tuutorien arvokasta työtä ensi vuonna. Odotan innolla, että huipputiimimme pääsee keksimään ja myös toteuttamaan uusia ihania ideoita, joilla saamme myös ensi vuoden fuksit osaksi tiivistä ainejärjestöämme. Tätä tiiviyttä tullaan varmasti tarvitsemaan ensi lukuvuoden uudistusten keskelle. Ja vaikka Sinä, arvoisa lukija, et tuutoriksi olisi lähtenytkään, olet myös lämpimästi tervetullut kaikkiin Mentorin järjestämiin tapahtumiin, ne eivät ole vain fukseja varten.
Toivotan myös Panopticoniin tervetulleiksi uudet kirjoittajat, runoilijat tai vaikka kuvaajat. Mielestäni lehden pitäisi edustaa mahdollisimman monipuolisesti opiskelijoita, joten jokainen on tervetullut kirjoittamaan tai muuten tuottamaan siihen sisältöä, joko nimimerkillä tai omalla nimellään. Myös juttuvinkkejä ja palautetta saa antaa.

Hyviä lukuhetkiä toivottaen,

Janne Mikkola ja Ulla-Mari Kuusinen, lehtivastaavat 2012

Hallituksen blogi: Hallitus 2012

Hallituksen blogin on tarkoitus toimia hallituksen jäsenien kirjoitusalustana, jonka tekstit käsittelevät ainejärjestötoimintaa. Lienee kuitenkin aiheellista selvittää ensin, että minkälaisia henkilöitä nimien takaa löytyy. Selvittääksemme tämän pyysimme uusia hallituslaisia vastaamaan joukkoon visaisia kysymyksiä. Tässä näet mitä he vastasivat!

-Nimeni on... Sanna-Mari, mutta kaikki sanovat Sannaksi :)
-Opiskeluvuoteni... on 4.
-Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... 2.

-Vastuualueeni hallituksessa... on hallituksen puheenjohtajuus
-Lähdin hallitukseen TAAS koska... en vain malttanutkaan lopettaa! Olin ensimmäisen kauteni kopovastaavana ja viime kauden kopovastaavana + varapuheenjohtajana - ja ajattelin vakavissani jo toiminnasta poistumista. Mutta jotain oli vielä kokematta ja ideoita ja halua opiskelijoiden asioiden ajamiseen jäljellä vielä niin paljon, että päädyin sitten pj:ksi!
-Lapsuuteni unelma-ammatti oli... opettaja, muotisuunnittelija, psykologi tai arkeologi.
-Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... opettajan ammatti alkoi vaikuttaa aivan liian käytännölliseltä, muotisuunnittelussa olisi pitänyt visioinnin ja suunnittelun lisäksi myös ommella, psykologia kiinnosti mutta ei ihan ammatiksi asti, ja arkeologia alkoi tuntua kaukaiselta haaveelta, jonka voisi ehkä sisällyttää harrastuksiin jollain tapaa. Sen sijaan kiinnostus oppimiseen, koulutuksen organisointiin ja johtamiseen sekä koulutuspolitiikkaan alkoi kasvaa - ja täällä ollaan!
-Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... kun eräs professori luennolla sanoi, että mitä pidemmälle opiskeluissa ja ajattelun kehittymisessä pääsee, sitä selkeämmin ymmärtää oman rajallisuutensa ja sen, ettei oikeastaan tiedä mistään mitään. Se oli ihan loistavasti sanottu! :D Muuten mieleenpainuvat muistot liittyvät lähinnä opiskelujen oheen ja opiskelukavereihin.
-Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... No en ole kauhean tarkka tästä, mutta ideaalitilanne olisi seuraava: rukiiton täysjyväleipä, sopiva oivariinikerros, salaatinlehti, ohut pippurikinkunsiivu, 17% Oltermanni-viipalekerros, 2 kananmunansiivua, 2 ohutta suolakurkun viipaletta ja pieni pala punaista paprikaa kruunuksi päälle. NAM!

-Suosikkisarjakuvani on... fiiliksestä riippuen joko Jouko (Iltalehdessä), Viivi ja Wagner tai Aku Ankka
-Tiesitkö, että... en ole koskaan ollut humalassa enkä siis käytä alkoholia humalahakuisesti, vaikka rakastankin bailaamista, tanssimista ja hauskanpitoa! ;)

-Nimeni... Emmi
-Opiskeluvuoteni... 4
-Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... 1
-Vastuualueeni hallituksessa... varapuheenjohtaja ja KoPo-vastaava
-Lähdin hallitukseen koska... yhdessä puuhastelu on mukavaa ja tästä saa arvokasta kokemusta. Alunperin oli tarkoitus jättäytyä kokonaan pois, mutta en voinut vastustaa kiusausta lähteä jälleen mukaan toimintaan!

-Lapsuuteni unelma-ammatti oli... juristi tai opettaja
-Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... halusin tänne lopulta päätyä! Katsotaan nyt vielä, mikä musta tulee isona ;)
-Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... kun huomasin, että todella nautin opiskelusta ja se motivoi minua suuresti.
-Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... voi, leikkele, juusto ja kurkku tai paprika
-Suosikki sarjakuvani on... Aku Ankka
-Tiesitkö, että... olen opiskellut parturi-kampaajaksi monta vuotta sitten, mutta se ei ollut yhtään mun juttu.

-Nimeni... Janne

-Opiskeluvuoteni... Ensimmäistä mennään.

-Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... 0.

-Vastuualueeni hallituksessa... Sihteeri, tiedotus- ja lehtivastaava

-Lähdin hallitukseen koska... halusin oppia yhdistystoiminnasta, kehittää itseäni sen alueella ja ennen kaikkea siksi, että hallituksessa olo on sosiaalista toimintaa.

-Lapsuuteni unelma-ammatti oli... Jalkapalloilija

-Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... tajusin olevani korkeintaan keskiverto futiksessa. Ihmiset alkoivat kiinnostaa psykologian kautta ja parin vuoden arvonnan jälkeen päädyin sen langan perässä kasvatustieteisiin.

-Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... yliopiston hyväksymiskirjeen saanti, vaikka parhaat opiskeluajat ovatkin olleet vuorossa vasta sen hetken jälkeen.

-Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... levite ensin. Sen jälkeen saa olla luova.

-Suosikki sarjakuvani on... lajin eri päistä valittuna Lassi ja Leevi, sekä Alan Mooren Watchmen.

-Tiesitkö, että... minulla on ollut pitkät hiukset! (Jotain hyvää armeijastakin...)

-Nimeni... on Laura.
-Opiskeluvuoteni... on ensimmäinen.
-Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... siis nolla.
-Vastuualueeni hallituksessa... on pitää talous pystyssä, olen rahastonhoitaja.
-Lähdin hallitukseen, koska... haluan tietää asioista ja oppia uutta sekä lisäksi vaikuttaa päätöksiin.
-Lapsuuteni unelma-ammatti oli... ?
-Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... tämä kuulosti hyvältä eikä vie suoraan yhteen ammattiin, vielä on mahdollisuuksia valita.
-Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisesta, kun hyvän kaverin kanssa sparrasimme toisiamme ja saimme molemmat Laudaturin!
-Voileivät kuuluu kootaseuraavassa järjestyksessä... kinkku ennen juustoa, salaatti aina kaiken alle ja kurkku ja tomaatti päälle.
-Suosikki sarjakuvani on... mm mitä vastata, kun niitä ei lue?
-Tiesitkö, että... olen pohjoisen tyttö.

-Nimeni... Ulla
-Opiskeluvuoteni... 1.vuosi
-Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... nolla eli ensimmäistä viedään.
-Vastuualueeni hallituksessa... tuutorointi- sekä lehtivastaavuudet.
-Lähdin hallitukseen, koska... halusin päästä kehittämään toimintaa ja ajamaan opiskelijoiden etuja. Intoa on kuin pienessä kylässä, ja mielessäni ainejärjestötoiminta on hyvä paikka käyttää sitä intoa hyvään tarkoitukseen.
-Lapsuuteni unelma-ammatti oli... diplompi-insinööri :)
-Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... minua kiinnostavat enemmän ihmiset kuin luvut.
-Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... kaikki ihanat koulunäytelmät, jossa sain olla mukana!
-Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... leipä, levite, meetwursti/kinkku, suolakurkku ja juusto. Mikään muu järjestys ei kelpaa, mutta aineksista voin neuvotella.
-Suosikki sarjakuvani on... kiroileva siili, kamut tai lassi ja leevi.
-Tiesitkö, että... edeltävästä koulutuksestani huolimatta, keittiössäni tuntuu olevan aina pari ylimääräistä muuttujjaa... :)

-Nimeni... on Petra
-Opiskeluvuoteni... 2
-Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... 0
-Vastuualueeni hallituksessa... tuutor-, ympäristö- ja tasa-arvovastaava
-Lähdin hallitukseen, koska... haluan vaikuttaa Mentorin toimintaan, olla mukana tapahtumien järjestämisessä ja saada uusia kavereita
-Lapsuuteni unelma-ammatti oli... lastenhoitaja
-Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... en keksinyt muutakaan itseäni kiinnostavaa yliopistotasoista koulutusta
-Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... kun sain hyväksymiskirjeen Tampereen yliopistosta!
-Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... oivariini, juusto sekä kurkku/tomaatti/ kananmuna
-Suosikki sarjakuvani... on Aku Ankka! (Sitä jaksaa lukea tenttikirjojenkin ohella.)
-Tiesitkö, että... olen Potter-fani! :D

-Nimeni... Riika
-Opiskeluvuoteni... 1
-Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... 0,5
-Vastuualueeni hallituksessa... Specia- ja liikuntavastaavuus
-Lähdin hallitukseen koska... toiminnassa oppii kaikkea kivaa, haluan myös saada opiskeluajasta mahdollisimman paljon irti olemalla aktiivinen.
-Lapsuuteni unelma-ammatti oli... opettaja
-Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... en yhtäkkiä tiennytkään mikä haluun olla!
-Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... se kun meinasin pyörtyä kirjotuksissa - stressi varmaan laukes siinä vikan aineen kohdalla ;)
-Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... levite, salaatti, juusto, makkara, kurkku
-Suosikki sarjakuvani on... Viivi ja Wagner
-Tiesitkö, että... olen muuttanut elämäni aikana 15 kertaa?

 -Nimeni... on Laura
 -Opiskeluvuoteni... 4
 -Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... 0
 -Vastuualueeni hallituksessa... on yrityssuhteet
 -Lähdin hallitukseen koska... halusin päästä vaikuttamaan asioihin, tutustua uusiin ihmisiin ja tietenkin se näyttää hyvältä cv:ssä ;)
 -Lapsuuteni unelma-ammatti oli... eläinlääkäri
 -Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... ihmiset alkoivat kiinnostamaan eläimiä enemmän
 -Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... ensimmäinen viikko yliopistossa, oli paljon hauskoja juttuja (enimmäkseen bileitä):D
 -Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... margariini, juusto, kinkku ja kurkku/tomaatti/paprika.
 -Suosikki sarjakuvani on... Viivi & Wagner
 -Tiesitkö, että... opiskelin puolivuotta insinööriksi, ennen kuin tajusin haluavani ihan jotain muuta..

-Nimeni... Laura
 -Opiskeluvuoteni... neljäs
 -Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... kaksi.
 -Vastuualueeni hallituksessa... kansainvälisyys ja kulttuuri.
 -Lähdin hallitukseen koska... haluan valmistuttuanikin tehdä töitä monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistämiseksi, joten kv-pesti tuntui itselleni luontevalta. Järjestötoiminta muutenkin on hauskaa, kun tutustuu kivoihin tyyppeihin ja oppii samalla tärkeitä työelämätaitoja.
 -Lapsuuteni unelma-ammatti oli... tähtitieteilijä/fyysikko
 -Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... huomasin, että ihmiset ovat paljon kiinnostavampia kuin avaruus
 -Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... kasvatustieteen opinnot Roskilden yliopistossa. Ikinä en ole ollut yhtä suurien haasteiden edessä, mutta enpä ole ikinä ennen niin paljon oppinutkaan. Motivoiduin kasvatustieteen opintohini ihan uudella tavalla.
 -Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... juusto alle kinkku päälle
 -Suosikki sarjakuvani on... Cyanide & Happiness !
 -Tiesitkö, että... en tykkää astua viivojen päälle, esim suojatiellä

-Nimeni... Jarita
-Opiskeluvuoteni... 1

-Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... 0
-Vastuualueeni hallituksessa... vapaa-aikavastaava
-Lähdin hallitukseen koska... tarjottu homma vaikutti mukavalta
-Lapsuuteni unelma-ammatti oli... urheilija ja sarjakuvapiirtäjä
-Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... tosikkourheiljanura ei napannut ja urheilun harrastamisen takia se piirtäminen ja muut taiteelliset aktiviteetit jäi.
-Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... tunneilla taistelu unta ja tylsää vastaan, valitettavasti.
-Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... eka voi ja sitten juusto.
-Suosikki sarjakuvani on... Fingerpori!
-Tiesitkö, että... sorsat on mun lempieläimiä.

-Nimeni... on Tiina
-Opiskeluvuoteni... on ensimmäinen.

-Aiempia hallitusvuosia ... ei ole
-Vastuualueeni hallituksessa... on vapaa-aikavastaava, eli erilaisten vapaa-ajan tapahtumien järjestäminen ja organisointi.
-Lähdin hallitukseen... ihan sattumalta eli ei ollut ollenkaan suunniteltu juttu :)
-Lapsuuteni unelma-ammatti oli... lentokapteeni.
-Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... mieltymykset muuttuivat, ja selailin valintaopasta etsien alaa joka avaisi monia eri mahdollisuuksia ja tämä vaikutti sellaiselta. Ja vaikuttaa edelleen :)
-Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... varmaankin lukion päiväni prinsessana elikkäs wanhojen tanssit ja tietysti penkkarit,abiristeily sekä itse valmistuminen.
-Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... juusto, leikkele, salaatti, kurkku.
-Suosikki sarjakuvani on... luen hyvin vähän, joten sanotaan vaikka aku ankka sekä viivi ja wagner.
-Tiesitkö, että... en juo kahvia enkä teetä. Kahvipöydässä tämä luo mielenkiintoisia reaktioita :)

-Nimeni... Hanna
-Opiskeluvuoteni... 1.
-Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... 0
-Vastuualueeni hallituksessa... Vapaa-aika eli tapahtumien järjestäminen.
-Lähdin hallitukseen koska... Minut puolittain ylipuhuttiin. (Lisäyksenä täytyy sanoa, että olen siitä ylipuhumisesta tyytyväinen.)
-Lapsuuteni unelma-ammatti oli... Eläinlääkäri.
-Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... Tulin järkiini ja valitsin alan, joka paremmin sopii kaltaiselleni haavojen näkemisestä pahoinvoivalle ihmiselle.
-Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on... Ylipäätään se, kuinka paljon kivempaa on olla yliopistossa kuin esimerkiksi lukiossa!
-Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... Nokun olen miettinyt tätä itsekin ja teen sen varmaan eri tavalla joka kerta.. Joskus laitan juuston ensin ja joskus kinkun ensin, mutta ehdottomasti kurkut ihan päällimmäisenä!
-Suosikki sarjakuvani on... Hugleikur Dagssonin "sarja"kuvat. Toivottavasti mua ei pidetä psykopaattina tän jälkeen..
-Tiesitkö, että... Minulla on ollut permanentti. Ja valitettavasti monta kertaa, sillä olen halunnut epätoivoisesti kiharat hiukset...

-Nimeni... on Telma
-Opiskeluvuoteni... on jo kolmas, aika kuluu hämmentävän nopeasti!
-Aiempia hallitusvuosia minulla on ollut... varsinaisena hallituksen jäsenenä yksi, mutta sitä aiemmin toimin hallituksen ulkopuolisena vastaavana, joten aj-hommia on yhteensä takana 2 vuotta.
-Vastuualueeni hallituksessa... on tänä vuonna SoPo- eli sosiaalipoliittiset asiat.
-Lähdin hallitukseen koska... en malttanut pysyä poissakaan. Mikäs tässä on hyvällä porukalla suunnitella Mentorin tulevaisuutta.
-Lapsuuteni unelma-ammatti oli... vähintään kuukauden välein vaihtuva. Epärealistisin unelma-"ammatti" oli Ruotsin prinsessa, pisimpään haavekuvissa eli sisustussuunnittelijan työt. -Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen ja päädyin tänne, koska... abivuonna poissulkutekniikalla karsittujen alojen jälkeen top 3 -listan aloista tämä vaikutti parhaalta ja pääsykoemateriaalikaan ei säikäyttänyt.

-Mieleenpainunein muistoni opiskelusta on...vaikea määritellä. Niitä muistoja on tässä koko koulu-/opiskelu-uran varrella ehtinyt kertyä niin paljon, etten osaa eritellä mieleenpainuneinta.. -Voileivät kuuluu koota seuraavassa järjestyksessä... Leipä alle, Juveneksen yrttilevite päälle. No okei, jos nyt otan kantaa iänikuiseen kysymykseen siitä, kumpi kuuluu laittaa päällimmäiseksi, kinkku vai juusto, niin oikea vastaus on tietenkin juusto.

-Suosikki sarjakuvani on... Helmiä sioille, Fok_It ja Wulffmorgenthaler.
-Tiesitkö, että... inhoan banaania. (Sori, tän radikaalimpiin paljastuksiin en kykene :D ) 

Panopticon testaa

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Tervetuloa lukemaan verkkoblogimme uuden sarjan ensimmäistä osaa: Panopticon testaa-palstaa. Tarkoituksena on testata pääasiassa Tampereella tarjolla olevia opiskelijaetuja, jotka saattavat vielä olla valtavirralle tuntemattomampia. Testaamalla esitellään erilaisia etuja, mutta samalla myös selvitetään niiden toimivuutta käytännössä. Monesti eri yritykset eivät tuo kovinkaan selkeästi esiin opiskelijaetujaan, vaikka sellaisia saattaa olla. Moni lukijoistamme varmasti tietää joitain etuja ja käyttää jo esimerkiksi VR:n ja Matkahuollon opiskelijaetuja. Aina ei ole kuitenkaan selvää millaisia muita etuja Tampere tarjoaa.

Ehkä aloitamme juttusarjamme valottamalla hieman Tampereen opiskelijaetujen taustaa. Yksinkertaistetusti etuja on ainakin kolmenlaisia: opiskelijajärjestöjen neuvottelemia valtakunnallisia etuja, paikallisten opiskelijakuntien neuvottelemia etuja sekä yritysten itsenäisesti myöntämiä etuja. Esimerkiksi VR:n ja Matkahuollon edut ovat valtakunnallisia, joita ovat olleet neuvottelemassa muun muassa Suomen Ylioppilaskuntien liitto ja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto. Tampereen paikalliset edut hoitaa pääasiassa Opiskelijan Tampere ry. ”Yhdistyksen alkuperäisenä ajatuksena oli lähentää opiskelijoita ja yritysmaailmaa toisiinsa mm. opiskelijaetujen kautta, mutta sittemmin palvelutarjonta on laajentunut kattamaan opiskelijan elämää monipuolisesti” (Opiskelijan Tampere ry 2007-2012). Yhdistyksessä toimivat Tampereen kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelija- ja ylioppilaskunnat sekä Tampereen kauppakamari ja kyseisten korkeakoulujen tukisäätiöt. Opiskelijan Tampereen toiminnasta sekä eduista saat lisää tietoa Opiskelijan Tampereen internetsivuilta. (www.opiskelijantampere.fi)

Ensimmäinen opiskelijaetutestauksemme suuntautuu Linkosuon kahvilaan Hämeenkadulla; Café Siilinkariin. Bongattu opiskelijaetu löytyy Opiskelijan Tampereen nettisivuilta, mutta yrityksen omilla nettisivuilla edusta ei ole mainintaa. Ainakaan testaajan silmään ei kahvilassa osu merkintää opiskelijaedusta, eli sinisen opiskelijakortin kuvaa. Kassalle mennessä perhoset alkavat hieman pyöriä mahassa, onko noloa kysyä alennusta, jos sitä ei enää olekaan. Kassalla myyjä vastaa kuitenkin kysymykseen opiskelijaedusta ystävällisesti ja kertoo sen olevan 10 %, pois lukien lounas, keitto, lehdet, alkoholi, alennusleipä, savukkeet ja salaatti. Korttia vilauttamalla alennus on saatu ja vaikka se ei ole iso, on se etu kumminkin.

Vaikka kahvilan hinnat ovat hieman eri tasoa kuin yliopistolla, on Café Siilinkari varteenotettava istuskelupaikka opiskelijalle. Kahvilaa on ”laajennettu” ja nykyään pöytiä löytyy myös rakennuksen sisäpihalta. Kahvilatuotteiden valikoima on melko laaja, erityismainintana lukuisat lämpimät juomat. Tunnelma kahvilassa on rento, vaikka väkeä testaushetkellä onkin paljon. Kahvila näyttää olevan eri sukupolvien suosiossa, sillä pöydissä istuu sekä nuorta että hieman varttuneempaakin väkeä. Henkilökunta vaikuttaa aidosti ystävälliseltä ja kahvila on siisti. Vaikutuksen tekee myös taustamusiikki, joka ei ole uusimpia listahittejä eikä taustalla soi mikään radioasema. Musiikki on hieman jatsahtavaa, rauhallista instrumentaalimusiikkia, joka luo myös osaltaan rennon tunnelman kahvitteluhetkelle. Kaiken kaikkiaan Café Siilinkari on mukava treffauspaikka, jossa opiskelijaetu toimii.

-Ulla-Mari Kuusinen

Ai Musta Tuli Vastaava?

No niin, tartuin Jannen edellisessä kirjoituksessa heittämään haasteeseen. Onneksi tehtäväni on kohtuullisen helppo, sillä voin tyytyä kertomaan tapahtumasta, jossa olen ollut mukana – itse keksitystä aiheesta kirjoittaminen onkin sitten toinen tarina. 

Tekstin aiheena on siis opiskelijatapahtuma nimeltään AMUT - Ai Musta Tuli Vastaava? (Älkää kysykö, miten lyhenne on muodostettu. En ymmärrä vieläkään.) Ajankohtana oli hyytävän kylmä helmikuun ensimmäinen torstai-ilta ja paikkana Viihdemaailma Ilona. Tapahtuman järjestäjänä oli Tamy ja heidän nettisivuiltaan luin etukäteen, että se on suunnattu uusille järjestöaktiiveille. Itse pidän sanaa ”järjestöaktiivi” todella pelottavana, sillä en koe itseäni aktiiviksi ja vielä vähemmän järjestöaktiiviksi.

Mielikuvissani ruudullisiin, harmaisiin hameisiin pukeutuneet nutturapäiset tyttöset solmivat seuraavan vuoden suunnitelmia yliopiston kulttuurieliitin varalle ja siemailevat samalla nautinnollisesti viiniä. Päätin näistä hieman ennakkoluuloisista asenteistani huolimatta rohkaistua ja ilmoittautua mukaan tapahtumaan, sillä vielä puoli vuotta sitten epämääräisen kaukaiselta tuntunut Mentorin hallitustoimintakin on osoittautunut ihan maalaisjärjellä ymmärrettäväksi puuhaksi – jos kerran kunnanvaltuustossa asioista on päättämässä kaiken maailman sinisilmälasisia kantrilaulajia ja entisiä mentorlaisia, niin ei kai ainejärjestö voi olla normaalin ihmisen ymmärryksen yläpuolella.

Kiitoksena Tamylle täytyy sanoa, että kekkereiden tarjoilut olivat hinta-laatusuhteeltaan mainiot. Ensinnäkin tapahtumaan oli vapaa pääsy ja saimme ilmaiset pöperöt (muusia, lihapullaa, salaattia ja rottatouillea, vai mikä se oli?) sekä kaksi juomalipuketta. Tamyn tapahtumabudjetti taitaa olla vähän eri luokkaa kuin Mentorilla. Eli ihan vaan jo tarjoilujen takia ilta jäi varmasti jokaisen osalta voiton puolelle, paitsi tietenkin jos jäi loppuyöksi juomaan tilinsä tyhjäksi.

Ruokailun jälkeen alkoi ohjelmaosuus. Siinä vaiheessa alkoi jännittää, sillä täytyi valmistautua kohtaamaan ihan uusia ihmisiä toisista ainejärjestöistä, IIK! Jakauduimme omien vastuualueidemme mukaisesti ryhmiin, itse olin siis tapahtumavastaavien porukassa. Ensin saimme jutustella vapaamuotoisesti omista kokemuksistamme ja siitä, millä tavoin omassa järjestössämme on alueemme asioita hoidettu. Pääsimme jo parantamaan Suomen kansanterveyttä ja karppauskeskustelu valtasi lopulta keskustelun pääosan. Itse asiassa juuri tämä ensin niin jännittävä osuus oli loppujen lopuksi omalla kohdallani kaikkein antoisin, sillä oli terapeuttista kuulla suurimman osan muistakin ainejärjestöistä kamppailevan esimerkiksi halpojen tilojen löytämisen ja osallistujien houkuttelemisen kanssa. Muutamia innokkaita kontaktejakin löytyi, katsotaan mitä saadaan kuluvan vuoden kuluessa järjestettyä yhteistyöpuolella! Yhteisten tapahtumien järjestäminen kuulostaa aina kovin suuritöiseltä ja hankalalta, mutta vireille saadut ajatukset on helppo laittaa käyntiin, kun joku tekee aloitteen. Loppuajan suoritimme ryhmäyttäviä tehtäviä vapaa-aikavastaavien porukallamme.

Muilta mentorlaisilta saatujen kommenttien perusteella tapahtuma oli heidänkin mielestään hyvin järjestetty ja uusien naamojen tapaaminen oli hyödyllinen juttu. Kaikki olisivat toivoneet vielä hieman syvällisempää keskustelua omista vastuualueista. Kenties Mentorista voisi löytyä kiinnostusta lajikerhon perustamiseen UtaSportin tukemana?

Mitä yritän tällä tekstillä nyt sitten sanoa? Muuta kuin kertoa AMUT:ista, niin kuin ohjeistus oli. Ehkäpä sitä, että näissä ”järjestöaktiivien” tapaamisissa ja yleensäkin kaikissa opiskelijuuteen liittyvissä tapahtumissa ei ole kyse siitä, että pieni sisäpiiriporukka järjestää keskenään kivoja piirileikki-iltoja. Illan juontanut Tamyn hallituksen Pirita Ruokonen totesi lopuksi tapahtuman tarkoituksena olleen opiskelijoiden välinen verkostoituminen – mielestäni siihen ei tarvita mitään muuta kuin normaalit sosiaaliset taidot (jopa suomalaisilla pärjää) ja loppu hoituu omalla painollaan ja jonkinmoisella yhteistyöhalukkuudella. Olen vasta viimeisten kuukausien aikana itsekin tajunnut, että eniten tästä elämänvaiheesta saa irti, kun on utelias vähän joka suuntaan ja nappaa haaviinsa ne jutut, joista on kiinnostunut tai ajattelee olevan jotakin hyötyä vaikkapa ammatillisessa mielessä. Ties vaikka jonakin päivänä tällainen uteliaisuus palkitaan työpaikalla. Jos ei sillä, niin ainakin elinikäisillä ystävillä.

Yhteisöllistä vuotta 2012 toivoen,

Fuksi ja Mentorin uuden hallituksen vapaa-aikavastaava 1/3,

Hanna Lehtelä

Kyykkäraportti

Akateemisen kyykän maailmanmestaruus kilpailut järjestettiin lauantaina 11.1.2012 Tampereen Hervannassa.

Oli ilo huomata kuinka yli 4000 haalariasuista opiskelijaa ympäri Suomea oli liikenteessä

jo ennen kello yhdeksää lauantaiaamuna. Pirteää kulkijaa näkyi ympäri TTY:n kampusaluetta, toisten pirteys lähti kilpailujännityksen tuomasta adrenaliinista, toiset turvautuivat minttukaakaon voimaan.

Sää oli varsin suotuisa, kovista pakkasista ei ollut tietoakaan ja saimme kisata maailmanmestaruudesta mukavan leudoissa merkeissä. Pelin ideahan lyhykäisyydessään on heittää kartuilla riviin asetetut kyykät ulos omasta pelineliöstä ja vähiten miinuspisteitä, joita tulee neliöön jääneistä kyykistä, saanut joukkue voittaa.

Oma joukkueemme lähti kisaan Winston Churchillin sanojen innoittamana: ”without victory there is no survival!” Mutta niin vain kävi, että selvisimme mainiosti, voitosta huolimatta...

Vastassamme oli kolme taitavaa joukkuetta, jotka tarjosivat kovan haasteen ensikertalaisille. Tuli todettua, että peliä olisi voinut ehkä testata ennen ”kehään” astumista ja karttua pidellä kädessään ennen ensimmäistä kisaheittoa ja ensimmäinen peli menikin hioessa pelitekniikkaa. Mutta niin ne heitot vain paranivat pelien edetessä, ja tuloksemme olisi varmasti ollut aivan eri jos heitot olisivat osuneet useammin kohteeseen.

Joukkueiden keskeinen tunnelma oli kannustava, ja ”haukea”(=huti) huudeltiin ihan hyvässä hengessä.:) Oli todella mukavaa päästä tutustumaan eri paikkakunnalta tulleisiin kisaajiin ja vanhoihin kyykkäkonkareihin. Kuulema hyvä nesteytys on kaiken a ja o kun maailmanmestaruudesta kisataan.

Iso kiitos kannustusjoukoillemme, jotka jo aamutuimaan tulivat katsomaan ja tukemaan meitä koitoksessamme. Kolmen pelin eli alkukierroksen jälkeen siirryimme itsekin kannustusjoukkoihin ja kannustamaan toista fuksijoukkuettamme, jolla peli oli vielä kesken.

Ei niin voitokkaina, mutta mahtavaa kokemusta rikkaampana oli helppo jatkaa päivää ja iltaa rennoissa merkeissä opiskelijatovereiden seurassa. Kyykkä oli todella onnistunut opiskelijatapahtuma, jossa oli sitä kuuluisaa urheilujuhlan tuntua. Tosin kukaan todennäköisesti ei ottanut peliä liian vakavamielisesti vaan kyykkäkentillä vallitsi erittäin iloinen ja lämminhenkinen tunnelma. Suosittelen kaikkien laittavan tämän tapahtuman ns. korvan taakse ensi talvea varten, jolloin toivon mukaan lähdemme tavoittelemaan maailmanmestaruutta suurella kasvatustieteilijöiden joukolla! 

-Jarita Laitinen

 

Ystävänpäiväbileet 14.2.

Tämän vuoden ystävänpäivänä ei yhdenkään kasvatustieteilijän ollut pakko olla yksin, sillä Mentor tarjosi mahdollisuuden osallistua Mentorin, Saluksen ja TLK:n yhteisiin ystävänpäiväbileisiin. Kyseessä olivat siis kolmen ainejärjestön yhteiskemut, joissa Salus edusti terveystieteilijöitä ja TLK lääketiedettä.

Bileet järjestettiin aina yhtä luotettavaksi todetussa Uuden Domuksen kerhotilassa Kalevassa. Tilan koko ja ennakolta loppuun asti arvoituksena pysynyt osallistujamäärä aiheuttivat hieman pohdintaa etukäteen, onhan lääketieteilijöitä ilmeisesti yli 600. Tiedotus tapahtumasta ei kuitenkaan ollut puheiden perusteella kulkenut yhtä sulavasti muilla ainejärjestöillä kuin Mentorilla, jonka seurauksena tapahtumapaikalle ilmestyi loppujen lopuksi yhteensä noin 30 hengen edustus kaikista ainejärjestöistä. Vaikka ystävänpäiväbileet jäivät potentiaaliseen osallistujamäärään nähden varsin pieniksi, oli paikalle saapunut opiskelijajoukko kooltaan juuri sopiva Domuksen kerhotilaan nähden.

Juhliin oli varattu kevyttä purtavaa ja alkuilta sujui ruokailun, jutustelun ja tutustumisen parissa. Hieman myöhemmässä vaiheessa iltaa oli aika nousta ylös tuoleilta ja siirtyä varsinaisen ohjelman pariin. Ensimmäiseksi kilpailtiin lajissa, joka oli mentorlaisille tuttu jo Kasvajaisista. Kyseisessä leikissä oli tarkoituksena joukkueen voimin saada mahdollisimman suuri määrä pahvilautasia pysymään joukkueen jäsenten eri kehonosien välissä. Kisaan osallistui jokaiselta ainejärjestöltä yksi joukkue. Ennakkosuosikin paineet osoittautuivat liian koviksi mentorlaisille, sillä kasvatustieteilijät pudottivat lautasen ensimmäisinä.

Toisessa ohjelmanumerossa koottiin kolmen hengen joukkueet siten, että jokaisessa joukkueessa oli yksi edustaja kustakin ainejärjestöstä. Tässä kilpailussa tarkoituksena oli muuttuvien ohjeiden mukaisesti pitää ryhmältä vain tietty määrä raajoja koskemassa maata. Esimerkiksi ohjeet vain kahden jalan ja kahden käden käytöstä johtivat toinen toistaan akrobaattisempiin suorituksiin. Tämän jälkeen pelattiin vielä kolmeen joukkueeseen jakautuneina ryhmä-Aliasta, jossa jokainen joukkue pyrki arvaamaan mahdollisimman monta toistensa selittämää sanaa 3 minuutin aikana. Varsinaisten ohjelmien jälkeen ihmiset keskustelivat vielä jonkin aikaa ja pelailivat muunmuassa biljardia kerhohuoneen pöydällä. Illan pimetessä muutamat henkilöt ottivat vielä suunnakseen Tampereen keskustan, mutta suurin osa juhlijoista käänsi kurssinsa tunnollisesti kohti kotejaan ja seuraavan aamun aikaisia herätyksiä.

-Janne Mikkola

Kotiäiti opiskelee… vitsivitsi.

Kaikki minut tuntevat tietävät, että opiskelumotivaatio ei ole ollut minulle kovinkaan tuttu käsite. Olikin aika luonnollista aloittaa perheenperustaminen kesken opiskelujen. Reilu vuosi sitten sainkin ihanan potran pojan, jonka suloisuudella ei ole rajoja (terveisin äiti). Oli alusta asti selvä ja helppo ratkaisu, että koulukirjoihin en koske ainakaan vuoteen ja se päätös pitikin. Pikku hiljaa pojan lähestyessä vuoden ikää, sain kuitenkin kosketuksen minulle ennestään tuntemattomaan opiskelumotivaatioon. Motivaatio lähinnä muodostui siitä ajatuksesta, että opiskelut pitäisi äkkiä saada pois roikkumasta ja häiritsemästä perhe-elämääni. En kuitenkaan halua antaa näin pientä lasta vieraiden hoidettavaksi, eikä meillä ole isovanhempia lähellä. Miten siis saisin hyödynnettyä opiskelumotivaationi kotiäitinä? Sitten sain varsinaisen älynväläyksen: suoritan kirjatenttejä samalla kun hoidan poikaa kotona! Jes, ongelma ratkaistu!

Kirjatenttien suorittaminen vaatii tietysti jonkinlaista paneutumista tentittäviin kirjoihin. No mutta, kyllähän vuoden ikäinen poikamme nukkuu vielä yhdet päiväunet joka päivä ja illallakin menee nukkumaan jo kahdeksalta. Kotityöt hoidamme pojan kanssa päivittäin yhdessä, joten siihen minulta ei kulu enää aikaa pojan nukkuessa. Eli päivällä on 1,5 tuntia aikaa ja illalla sitten 2-3 tuntia, riippuen miten pitkään jaksaa valvoa. Vähintään siis 3,5 tuntia lukuaikaa joka päivä! Nyt on lukuaikataulukin hahmoteltu.

Eikö kuulostakin aukottomalta suunnitelmalta? Suorastaan ihanalta itse asiassa, ajatelkaas vaikka: säännöllinen ruokailurytmi, pari kertaa päivässä ulkoilua ja monipuolista liikuntaa pojan kanssa touhutessa. Lisäksi kotityöt eivät voisi houkutella minua pois kirjojen ääreltä, koska kaikki hommat on jo hoidettu yhdessä pojan kanssa! Luulisi siis energiaa ja keskittymiskykyä riittävän lukemiseen paremmin kuin ennen vanhemmuutta. Silloin ei muka ollut tarpeeksi aikaa liikunnalle, tuli syötyä mitä sattui ja miten sattui, stressi ja väsymys painoivat jne. Nyt saisin viettää poikani kanssa aikaa ja samalla loisin itselleni parhaat mahdolliset opiskeluolosuhteet, mainiota.

Tässä kohtaa ajatteluprosessia, olin aika tyytyväinen itseeni ja suunnitelmaani. Nyt tammikuu on kuitenkin lopuillaan ja arvatkaapa miten suunnitelmani kanssa kävi. No ensinnäkin, vanhemmuus ei saanut minua unohtamaan suosikki tv-sarjojani. Milloin ehtisin niitä katsoa, jos en silloin kun poika nukkuu? Kirpputorillekin piti viedä tavaraa, miten saisin hinnoiteltua tavarat, jos poika levittäisi kaikki tavarat ympäri kotia ja repisi hintalaput irti? Valmistan joka päivä kaksi lämmintä ateriaa ja silloin tällöin (=usein) kaipaan vaihtelua ainaisten kanakeittojen ja uunilohien sijaan. Oletteko te koskaan yrittäneet selata netistä reseptejä, kun taapero sulkee kaikki ikkunat ja selaimet, sammuttaa tietokoneen tai repii näppäimiä irti? Aina silloin tällöin olisi myös mukavaa istua alas puolison kanssa ja unohtaa hetkeksi isän ja äidin roolit.

Kyllä, arvasitte oikein. Yhtäkään kirjapakettia ei ole luettu. Edes yhtä kokonaista kirjaa ei ole luettu. Kaksi kokonaista lukua sentään luin. Tai no, toista lukua en jaksanut lukea loppuun asti, se oli vähän tylsä. Mutta tiedättekö, mikä on kaikkein huvittavinta? Poika on tällä hetkellä nukkumassa, kävimme kaupassa jo aamulla, seuraavien päivien ruokalistat on suunniteltu, kirppariroinat on hinnoiteltu, mies on töissä ja digiboksilla ei ole mitään kiinnostavaa, tenttikirjakin on jo tuossa vieressä. Olosuhteet ovat siis otolliset lukemiselle, mutta sen sijaan olen kuitenkin tietokoneen ääressä kirjoittamassa siitä, miten kotiäiti ei ehdi opiskella.

Opiskeluintoa muille opiskeleville kotiäideille ja –isille!

Suvi Pitkänen