Meillä oli unelma. Meillä oli unelma, että Mentor vihdoin saisi arvoisensa pikkujoulut. Meillä oli unelma, että kenenkään ei tarvitsisi nähdä joulujuhlassamme nälkää. Meillä oli unelma, että kerran voisimme heittää arkihuolemme nurkkaan ja viettää yhdessä akateemista kuusijuhlaa kasvatustieteilijäkollegoidemme kanssa. Meillä oli unelma.
Ja vain kolmisen viikkoa aikaa. Juhlapaikaksi olimme suunnattomien suhdeverkostojemme kautta kaikkien Tampereen kuppiloiden joukosta saaneet Grand Star Cafén Hämeenkadulta. Olimme syystäkin tyytyväisiä. Käytössämme olisivat yksityistilat videotykillä ja omalla baaritiskillä varustettuina. Paikan arvoa nosti tietenkin myös mukavan oloinen ravintolapäällikkö Janne, joka tarjoili seurueemme tytöille ilmaisia suklaapatukoita vierailumme aikana. Ennen pikkujouluja pidimme vielä muutamia suunnittelutalkoita, sekä haalarimerkkiaskartelijaiset, joissa valmistimme liukuhihnatyöskentelynä yli 70 haalarimerkkiä ainoastaan saksia ja kultatussia apunamme käyttäen!
Torstaina 23.11. koitti suuri päivä. Saavuimme Grand Stariin hieman ennen muita koristelemaan ja sopimaan viime hetken järjestelyistä. Juhlijoita alkoi valua sisään seitsemän aikoihin. Olimme järjestäneet heti ovelle kilpailun, jossa kaikista sisään tulijoista otettiin valokuva. Tarkoituksena oli irvistää, ja paras ilme palkittaisiin huikealla palkintokorilla. Jostain syystä pahimmat irvistykset oli kuitenkin säästetty ilmeisesti seuraavaa aamua varten, sillä suurin osa tyytyi hymyilemään missimäisen nätisti.
Tilaamamme ruoka saapui paikalle seitsemän jälkeen, ja nälkäiset neitokaiset muutaman miehen säestyksellä piirittivät herkkuja notkuvat pöydät. Tarjolla oli sapuskaa niin kasvis- kuin lihaihmisillekin, ja jokaisen vatsa varmasti täyttyi lievään pömpötykseen asti. Iltaa jatkettiin kisailun merkeissä. Ensimmäisessä kilpailussa osallistujien tehtävänä oli mahdollisimman nopeasti hakea tavaroita yleisön joukosta. Kyllä ne sukkahousutkin joltakulta taisivat irrota… Seuraavan kisan aiheena oli muotiluomuksen tekeminen vessapaperirullasta. Tiukassa kisassa voittajaksi selviytyi neito Hawailta, ja kunniamaininnan sai mainio Borat. Lopuksi valittiin myös irvistyskisan voittajaksi huutoäänestyksellä puhiksemme Johanna. Ilmeisesti hän oli saanut vastaavia palkintoja aikaisemminkin… Kisojen lomassa oli tietysti myös joululahjojen jaon vuoro. Joukko innokkaita ja varsin komeita poroja jakoivat ne kaikille kilteille lapsille.
Ilta jatkui glögitarjoilun, piparien ja vapaan seurustelun merkeissä. Tunnelmaa loivat musiikki ja Mentorin joulukuusi, johon jokainen oli saanut tuoda oman koristeensa. Illan jälkeen kuusesta löytyi mm. enkeli tyhjän kaljatölkin vierestä. Kellon lähestyessä kahtatoista kasvatustieteilijät alkoivat suunnata jatkoille Onnelaan ja NiteTrainiin, mutta innokkaimmat jatkoivat vielä rupattelua ja tanssimista jonkin aikaa. Myöhemmin yöllä, kun tulin hakemaan joitain tavaroitani pois, baarimikkomme totesi, että olimme järjestäneet parhaat bileet pitkään aikaan, ja toivotti meidät tervetulleiksi uudestaan. Unelma oli saavutettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti