Pääkirjoitus 1/2

Aurinkoinen, pakkasen kirpeä ja sydämellinen tervehdys Mentorilaisille näin Ystävänpäivän kunniaksi! Päätimme kollegani Lauran kanssa, että mikä olisikaan meille uusille vastaaville parempi päivä julkaista ensimmäinen numero uudistunutta Panopticonia, kuin ystävyyden ja rakkauden päivä 14.2. Täytyy myöntää, että lehtivastaavuus on meille kummallekin uusi aluevaltaus, mutta eiköhän innokkuus korvaa kokemusta kummasti. Tämä ensimmäinen numero on lähinnä lämmittelynumero (ystävyys lämmittää, hihhih <3), mutta kevätnumeromme sisältää sitten enemmän materiaalia pureskeltavaksi.

Toivomme, että uudistunut Panopticon palvelee aktiivisesti mentorilaisten halua kirjoittaa, lukea ja kommentoida. Jokainen halukas saa mahdollisuuden osallistua Panopticonin tekoon kirjoittamalla omanlaisen juttunsa lehteen. Ottakaan vain yhteyttä meihin vastaaviin! :) Tarkoituksenamme on julkaista joka numerossa sekä vahvasti asiaa että hiukan myös asian vierestä. Emme tyydy siis pelkästään pohtimaan koulutusta, työelämää ja kansainvälisyyttä, vaan haluamme julkaista myös kasvatustieteilijöiden kevyempiä tekstejä elämästä ja kulloinkin esillä olevasta teemasta. Tässä numerossa teemastamme, ystävyydestä, on kirjoittamassa ihanainen Anu Silvennoinen.

Pyrimme julkaisemaan noin kaksi lehteä joka lukukaudessa, joten seuraava ilmestyy jotakuinkin sitten maaliskuun tai huhtikuun aikoihin, kun räystäät tiputtavat, linnut laulavat ja kukat kukkivat. Tai no, ehkä lähinnä sisäkukat - jos kastelee tarpeeksi mutta ei liikaa, pitää ne sopivassa valaistuksessa ja lämpötilassa, antaa ravintolisää tarpeen tullen, katsoo että ruukku on sopivan kokoinen, leikkaa oksia ja nyppii kuivat lehdet.

Ystävyys, tämän lehden teema, on vähän kuin kukkien kasvattamista – monenlaista hoitamista tarvitaan, mutta palkintona oleva kaunis kukinto on sen arvoinen. Jokainen voisikin miettiä mielessään, miten ystävyys ja ystävällisyys toteutuvat meidän kasvatustieteilijöiden kesken ja miten niitä voisi edistää tulevan kevään aikana. Usein meillä ihmisillä on aivoihimme pinttyneenä ajatus siitä, että rakkaus riittää ja kyllä tosi ystävyys kestää. Mutta ei, hoitamatta ei kukoista yksikään ihmissuhde. Ystävyyteen liittyy aina monenlaista aktiivista tekemistä: välittäminen, yhteydenpito, kuunteleminen, hauskat hetket, asioiden jakaminen jne... Ehkä tänä ystävänpäivänä voisimme kaikki miettiä, miten paljon ystävyys rikastuttaa elämäämme ja miten voisimme jakaa ystävällisyyttä ympäristöömme yhä enemmän ja enemmän. Miten voisimme hankkia uusia ystäviä ja olla yhä parempia ystäviä jo hankittujen kanssa? Sillä kun annat ystävyyttä ympärillesi, saat sen moninkertaisena takaisin. Se ei ole edes pois sinulta itseltäsi, joten mikset yrittäisi? :)


Ystävänpäivähalauksin ja aktiivista Panopticon-kautta lupaillen

Sanna Salonen
sanna.salonen@uta.fi
Mentor Ry:n KoPo-vastaava
Mentor Ry:n ½ lehtivastaava
Tampereen Yliopiston edustajiston jäsen